Olen aina pitänyt huolta siitä, että pesen hampaani vähintään kahdesti päivässä: Kaikki pitävät mintunraikkaasta hymystä! Opin kuitenkin noin kuusi tai seitsemän vuotta sitten, että tekniikassani oli parantamisen varaa. Minulla oli tapana kiirehtiä ja harjata lähes raivoisasti, minkä seurauksena vuosien ankaran harjauksen jälkeen hampaani ovat hyvin herkät kaikelle kuumalle ja kylmälle.

Suuhygienistini kertoi hampaitteni kiilteen eli suojaavan kerroksen ohentuneen ja jättäneen herkän hammasluun paljaaksi. Hän ehdotti muun muassa, että harjaisin hellästi ylös ja alas aggressiivisen otteen sijaan ja käyttäisin harjaukseen kunnolla aikaa: vähintään kaksi minuuttia. 

”Tämä on hyvin tyypillinen esimerkki”, sanoo tohtori Euan Swan Kanadan hammasyhdistyksestä. ”Potilaat ovat usein ylpeitä siitä, että he ovat harjanneet hyvin voimakkaasti, mutta se onkin vain vahingoittanut heidän hampaitaan.”

Kun kehitämme tiettyjä tapoja hyvinvointimme parantamiseksi, me emme ole aina tietoisia siitä, miten nuo tavat saattavat vaikuttaa hammaskalustoomme. ”Hampaat eivät ole kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä mitä terveyteemme tulee, joten joskus joitain asioita jää huomaamatta”, sanoo tohtori Mark Parhar, hammaslääkäri Kanadan British Columbiasta.

Hän on erikoistunut hampaan pehmeiden sisäosien hoitoon. Tässä on luettelo seitsemästä tavasta tai asiasta, jotka saattavat olla haitaksi hampaillesi, ja keinoja haittojen estämiseksi.

1. Hampaiden harjaus syönnin jälkeen

Kuuluuko aamurutiiniisi harjata hampaat heti aamupalan jälkeen? Saat kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, kun harjaat hampaasi säännöllisesti, mutta aikataulussasi on hieman parantamisen varaa. Kun syöt jotain hapollista, kuten appelsiineja tai tomaatteja, hampaittesi kiille pehmenee väliaikaisesti ja kuluu helposti hangattaessa. Kun harjaat hampaitasi, etenkin jos harjaat voimakkaasti, saatat poistaa kiillettä, mikä jättää purukalustosi herkän tuntuiseksi. Tilanne pahenee iän myötä, sillä vanhetessa ikenet tuppaavat vetäytymään ja paljastamaan hampaiden pintaa enemmän. Hampaiden juurissa ei ole suojaavaa kiillekerrosta, vaan ohuempi kerros hammassementiksi kutsuttua ainesta.

Jos haluat olla varovainen, odota ruokailun jälkeen noin 30 minuuttia ennen harjausta. ”Sylki toimii suoja-aineena ja vähentää suun happoisuutta, mutta siihen menee aikaa”, sanoo Gerry (Geraldine) Cool, suuhygienisti ja Kanadan Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Albertasta, Kanadasta. Tiettyjen maitotuotteiden, kuten cheddarjuuston syöminen voi nostaa suun pH-tasoa ja erittää kalsiumia ja muita aineita, jotka taistelevat plakkia vastaan. Suun huuhteleminen vedellä voi myöskin auttaa pesemään ruuanjämiä hampaiden väleistä. Voit myös pestä hampaasi ennen happamien ruokien syömistä.

2. Suun kuivuutta aiheuttavat lääkkeet

Saatat olla tarkka terveydestäsi ja ottaa säännöllisesti lääkärin määräämät reseptilääkkeet. Ikävä kyllä, jos syöt jotain niistä sadoista syljen eritystä vähentävistä lääkkeistä, joihin lukeutuvat muun muassa monet masennus- ja kipulääkkeet, hampaasi ovat vaarassa. ”Näitä lääkkeitä syövillä potilailla on usein kuiva suu, joten heidän hampaansa ovat suuremmassa vaarassa rappeutua, koska tällöin heillä ei ole sylkeä pesemässä pois ruoantähteitä tai suojaamassa hapoilta”, Swan sanoo.

Ratkaisu ei tietenkään ole lääkityksen lopettaminen, ellei lääkärisi pysty määräämään sinulle vaihtoehtoista lääkettä, joka ei vähennä syljen eritystä. Sen sijaan voit kokeilla veden juomista pitkin päivää. Syljen eritystä voi myös lisätä pureksimalla sokeritonta purukumia tai ottamalla ksylitolia sisältäviä pastilleja, suihkeita, geelejä tai suun kuivuutta ehkäiseviä tabletteja.

3. Urheilu ilman hammassuojaa

Liikunta auttaa kehoa monin tavoin: se ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, pitää painon kurissa ja auttaa jopa hallitsemaan tunteita. Osallistuminen kontaktilajeihin, kuten jääkiekkoon tai kamppailulajeihin, saattaa kuitenkin olla tuhoisaa hampaillesi, jos niitä ei ole kunnolla suojattu. Hammaslääkärillä mukautettu hammassuoja tarjoaa pehmusteen hampaillesi sekä kaukalossa että esimerkiksi koripallon iskujen varalta. 

”Kun hammassuojia ei pidetä, näkee usein lohjenneita tai jopa irronneita hampaita. Tällainen vahinko vaatii yleensä todella ison korjaustyön”, sanoo Parhar, joka on työskennellyt urheilijoiden parissa.

Intensiivinen harjoittelu voi myös vaikuttaa syljen laatuun ja määrään. The Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehti teki vuonna 2015 tutkimuksen triatlonisteista, mikä osoitti, että urheilijoiden ollessa aktiivisia heidän syljen erityksensä hidastui ja suunsa pH-taso nousi. Molemmat muutokset saattavat vahingoittaa hampaita, mikä ehdottaisi, että aktiivisten urheilijoiden tulisi olla erityisen tarkkoja suuhygieniastaan ja hakeutua säännöllisesti hammaslääkäriin.

4. Sitruunaveden juominen

Tuoreesta sitruunasta tehdyn sitruunaveden juomisen sanotaan auttavan ruoansulatusta, vahvistavan immuunisysteemiä ja puhdistamaan kehoa myrkyistä. ”Mielestäni se on hyvä kuuma juoma aamuisin, etenkin jos ulkona on kylmä”, sanoo Ontarion Napaneessa asuva 64-vuotias Christine Peets, joka juo sitruunavettä pitkin päivää rauhoittaakseen vatsaansa ja saadakseen tarpeeksi nestettä. 

Hän kuitenkin huolestui, kun hänen sitruunavedestä myöskin pitävä sukulaisensa sai tietää, että juoma heikentää hampaiden kiillettä. Peets päätti tarkistaa asian suuhygienistiltään. Sitruunavesi saattaa olla nyt muodissa, mutta hapokas hedelmäjuoma on yksi suurimmista hampaiden eroosion aiheuttajista. ”Vaikka sitruunamehua laimentaisi vedellä, suun happamuustaso nousee silti. Etenkin, jos juomaa siemailee pitkin päivää pidemmän aikaa”, Cool sanoo. 

Peetsin suuhygienisti varoitti häntä hampaiden harjaamisesta heti sitruunaveden juonnin jälkeen ja suositteli herkille hampaille tarkoitettua hammastahnaa sekä hellempää harjaamista. Nopeammin juominen ei korjaa ongelmaa, mutta se on paljon parempi vaihtoehto kuin pidemmällä aikavälillä siemailu. Pillin käyttäminen voi myöskin vähentää vaurioittavia vaikutuksia. Varmista, että vesi ei ole liian kuumaa, sillä kuumemmat lämpötilat vain tehostavat hammasvaurioita. Jos kuitenkin juot happamia juomia, Cool suosittelee veden juomista heti niiden perään.

5. Jään pureksiminen

Jäässä ei ole kaloreita tai sokeria, se viilentää kuumana päivänä, on pH-tasoltaan yleensä neutraali eikä tartu hampaisiin. Eikö jään pureksiminen siis ole paljon terveellisempää kuin karkin? Silläkin on kuitenkin varjopuolensa. ”Jää on erittäin kovaa”, sanoo tohtori Hendrike van Drie, parodontologi ja Euroopan hammasyhdistyksen jäsen Maastrichtistä, Hollannista. 

”Jään pureksiminen vaurioittaa hampaita aiheuttamalla halkeamia ja säröjä kiilteeseen ja hammaspaikkoihin.” Van Drie lisää myöskin, että jatkuva hampaiden altistaminen kylmille lämpötiloille voi johtaa yliherkkyyteen.

”Olen tavannut muutamia jään pureksijoita klinikallani, ja kehotan heitä aina lopettamaan. Minkään hyvin kovan pureksiminen ei ole hyväksi”, Cool sanoo. ”Hampaiden kiille on luultavasti kehomme kovinta ainetta, mutta sen jatkuva kuluttaminen voi johtaa hampaiden pintojen tasoittumiseen.”

Joskus kuluma on niin vakavaa, että se vaikuttaa purentaan, mikä aiheuttaa kipua leuan lihaksissa. Hän sanoo, että jäätä voi syödä, mutta vain jos sen antaa sulaa suussa.

6. Viinin hidas siemailu

Kohtuudella otettu alkoholi voi olla joskus terveellistä, ja vähentää esimerkiksi diabeteksen, sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riskiä. Etenkin punaviini sisältää ainesosia, jotka nostavat hyvää kolesterolia ja vahvistaa sydämesi terveyttä. Mutta jos jaat juomistasi pidemmälle aikavälille, ja juot esimerkiksi yhtä punaviinilasillista kaksi tuntia, hampaasi ovat koko ajan koetuksella.

Ongelma on sama kuin sitruunaveden kanssa. ”Viinin siemailu tarkoittaa sitä, että hampaat altistuvat hapolle joka kerta, kun siemaus otetaan”, sanoo van Drie

”En tarkoita, että ihmisten pitäisi juoda kaikkea kerralla, mutta veden juonti tai juuston syönti viinilasillisen kanssa suojaa hapoilta. On myös otettava huomioon, että kaikki viinit eivät aiheuta samoja ongelmia.

”Valkoviinillä on korkeampi pH-taso, mikä aiheuttaa suurempaa vahinkoa nopeammin”, van Drie sanoo. Toisaalta punaviini voi värjätä hampaita. Pitäisikö sittenkin vaihtaa hiilihappoveteen? ”Hiilihapotettu vesi on myös hapanta ja voi vaurioittaa hampaita, jos sitä juo usein.”

7. Vettä pullosta

Kanadassa on tutkittu, että noin yksi viidestä kanadalaisesta kotitaloudesta käyttää pullotettua vettä hanaveden sijaan. Suomeenkin tuodaan pullotettua vettä miljoonia litroja vuodessa. Tietysti vesi on parempi juoma kuin sokerinen virvoitusjuoma tai mehu, mutta jos juot vain pullotettua lähdevettä, saatat menettää hanaveden hampaillesi antaman suojan: se vähentää hampaiden reikiintymistä 25 prosentin verran.

Fluoritettu hanavesi on terveysjärjestöjen kuten Maailman terveysjärjestön WHO:n suosittelemaa. Se todistetusti vähentää hampaiden kulumista sekä lapsilla että aikuisilla. Se on myös halpaa ja turvallista. Fluorin määrä on vähäinen ja säädelty: ihmisen on mahdotonta juoda niin paljoa vettä, että siitä saisi fluorimyrkytyksen. Suomessa fluoria esiintyy kuitenkin vedessä paikoin luonnollisesti, eikä sitä enää lisätä juomaveteen suoraan.

”Kun juo fluoritettua vettä, se päätyy elimistöön, myös sylkeen. Näin syljessä on pieni määrä fluoria, joka vahvistaa hampaita koko ajan”, Swan sanoo. Se auttaa erityisesti vanhempia ihmisiä, joiden juurialueet ovat paljaat ja kuluvat herkemmin.

Yritä siis juoda vähintään jonkin verran hanavettä joka päivä. Voit käyttää suotimia, kunhan ne eivät poista veden fluoria.