Ensisituntuman Jurmalaan sain lentokoneen aloittaessa laskeutumista Riian kansainväliselle lentokentälle. Katsoin ikkunasta ulos ja näin pitkät, silmänkantamattomiin yltävät valkeat hiekkarannat ja arvasin, että kyseessä täytyy olla Jurmala. 

Lähestyessäni hieman myöhemmin Jurmalaa autolla huomioni kiinnittyy komeiden hiekkarantojen ohella joka puolella levittäytyvään, sadunomaiseen mäntymetsään. Kolmasosa kaupungin pinta-alasta onkin metsää.

Jurmala muodostui aikoinaan vanhoista kalastajakylistä. Kalastus olikin tärkeä elinkeino vielä 1900-luvun loppupuolella, mutta rautatien avaaminen pääkaupungista Riiasta vuonna 1877 ja ensimmäisten parantoloiden ja lämpimien merikylpylaitosten perustaminen alkoi houkutella alueelle myös lomailijoita.

Majoituin kaupungin keskustassa Majorissa olevaan Spa Hotel Jurmalaan, joka sijaitsee kaupungin pääkadun Jomas ielan eli Jomas-kadun varrella. Kadun varrella sijaitsevat kaupungin hienoimmat putiikit ja suosituimmat kahvilat ja ravintolat. Heinäkuussa Jomas-katu täyttyy tuhansista ihmisistä, kun siellä järjestetään vuosittainen festivaali.

 Aloitin kaupunkiin tutustumisen kävelemällä pitkin Jomas ielaa monien muiden matkailijoiden tapaan. Kovin kauas hotellista en päässyt, kun hieraisin silmiäni ja ihmettelin, olenko sittenkin Vantaan lähiössä. Kadun varrella oli rakennus, jossa lukee isoin kirjaimin Korso.

Pian selvisi, että kyseessä on uudehko ostoskeskus, jossa on putiikkeja, upouusi kolmen salin elokuvateatteri ja ylhäällä suosittu ravintola Roof Bar. Ostoskeskuksen kellarikerroksessa on koko perheen tiedekeskus Zili Brinumi, jossa on lapsia varten ohjaajia.

”Korsosta” lähdin kävelemään pitkin Jomas ielaa toiseen suuntaan. Kuulin, että lähellä on puisto, jossa on muun muassa Tarzan-puistoksi nimetty seikkailualue lapsille ja lisäksi radat rullaluistelijoita ja temppupyöräilijöitä varten. 

Päätin kuitenkin jättää temppuradat nuoremmille ja sen sijaan kiipesin puistossa olevan näköalatornin huipulle, jonne kapuaminen käy kuntoilusta. Tornin korkeus on yli 30 metriä, joten ihan huonokuntoisen ei kannata sinne nousta. Kiipeäminen oli kuitenkin vaivan arvoista, koska tornin huipulta avautui hieno näköala Jurmalan hiekkarannoille, jonne päätinkin suunnata seuraavaksi.


Kesällä Jurmalan kadut täyttyvät matkailijoista.
Kuva: Tiina Virtanen

Aivan rannan tuntumassa on vuonna 1936 valmistunut, uusklassista tyyliä edustava Dzintarin konserttitalo, joka on suosittu paikka konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien pitoon.

Rannalla ei huhtikuisena iltapäivänä ollut kuin muutamia ihmisiä lenkkeilemässä ja ruokkimassa joutsenia. Tuntui uskomattomalta, että niin läheltä Suomea löytyy näin komea hiekkaranta.  Ranta on lapsiystävällinen, koska se syvenee erittäin loivasti. Kaupungin keskustan kohdalla ranta muuttuu noin puolensadan metrin päässä vesirajasta hiekkadyyniksi.  Meriveden keskilämpötila on kesällä noin 18 astetta.

Rannalla voi kesällä harrastaa monenlaisia vesiurheilulajeja, ja varusteita voi vuokrata paikallisista vuokraamoista. Kesällä rannalla järjestetään rantajalkapallo- ja lentopalloturnauksia, talvisin sinne aurataan lumitilanteen salliessa hyvät hiihtoladut.

Jurmalan noin 30 kilometrin pituinen ranta käsittää 11 virallista uima-aluetta, joista viisi sai Sinisen lipun sertifikaatin vuonna 2015, eli nämä täyttävät ympäristön kannalta kestävää kehitystä sekä veden laatua ja rannan hoitoa koskevat tiukat standardit. 

Jurmala & korkeatasoiset kylpylät 

Rantojen lisäksi Jurmalassa on ympäri vuoden avoinna oleva Livu Akvaparks -vesipuisto, jossa on 52 metriä pitkä Tornado-liukumäki. Matkaoppaan mukaan se on maailman kolmanneksi suurin ja ainoa laatuaan Euroopassa.

Ulkoilmassa kävelyn ja kiipeilyn jälkeen päätin rentoutua jossain hotellin tarjoamista hoidoista, olinhan yhdessä Itämeren alueen suurimmista kylpyläkaupungeista. Jurmalassa on useita korkealaatuisia kylpylöitä, joissa on laaja valikoima terapeuttisia ja rentouttavia käsittelyitä. Omassa hotellissani on tarjolla yli 200 erilaista hoitoa, kasvohoidoista erilaisiin hierontoihin ja kolesterolimittauksiin. Hinnat ovat Suomen hintoja edullisemmat.

Valitsen 60 minuutin hieronnan auromaattisilla öljyillä. Sen hinta on 36 euroa. Hieronta oli niin mukava ja rentouttava kokemus, että olin nukahtaa sen aikana. 

Spa Hotel Jurmalan kylpyläosastoa uudistetaan tänä kesänä, ja uuden kuntosalin, saunojen ja altaiden on määrä avautua entistä ehompana elokuun puolivälissä. Myöhemmin on vuorossa hotellihuoneiden uudistaminen, vaikka ne vaikuttivat nykykuosissaankin viihtyisiltä ja siisteiltä.

Matkani toisena päivänä suuntasin anivarhain oppaan johdolla Kemerin kansallispuistoon, joka on perustettu 1997. Puistossa on 97 suojeltua kasvilajia ja siellä voi tavata lähes 260 Latvian 342 lintulajista. Puisto onkin suosittu lintubongaajien keskuudessa, ja siellä järjestetään päivä- ja yökierroksia, joilla voi seurata niin lintujen kuin lepakoidenkin elämää.

Suot peittävät neljänneksen Kemerin puiston pinta-alasta, ja alueen yli 30 lähteestä pulppuaa rikkipitoista kivennäisvettä. Sain maistaa vettä alueen tunnetuimmasta lähteestä. Vesi tuoksui mädänneeltä kananmunalta, ja siltä se myös maistui. Minulle kerrottiin, että maku säilyy suussa koko päivän, ja se piti valitettavasti paikkansa! Veden sanotaan kuitenkin edistävän terveyttä, kunhan sitä nauttii kohtuudella.


Kemerin kansallispuiston suoalueella on kätevä liikkua pitkospuita pitkin.
Kuva: Tiina Virtanen

Kemerin rikkipitoista mutaa ja rikkivetyä sisältäviä kivennäisvesiä alettiin käyttää 1800-luvun puolivälissä lääketieteellisesti monenlaisten vaivojen hoitamiseen. Kemeri kukoisti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti – rikki- ja mutakylpyjä tarjoavia laitoksia avattiin, luotiin puisto ja rakennettiin raitiovaunulinja.

Tunnetuin ja näyttävin kylpylä on 1936 rakennettu jättimäinen Kemerin parantola, jota paikalliset kutsuvat Valkoiseksi laivaksi sen laivaa muistuttavan ulkonäön vuoksi. Nyt siellä on käynnissä iso remontti ja valmistuttuaan se tulee olemaan hieno hotelli.

Matkusta kätevästi Jurmalaan 

Palattuani takaisin Jurmalan keskustaan Majoriin käyn mielenkiintoisessa Inner Light –taidegalleriassa. Sitä isännöi taiteilija Vitaly Yermolayev, jonka maalaukset muuttuvat valaistusolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi talo kesämaisemassa muuttuu talviseksi valaistuksen muuttuessa ja Leonardo da Vinciä esittävä muotokuva muuttuu Mona Lisaksi. 

Viimeisenä päivänä Jurmalassa kävin tutustumassa vasta remontoituun Samarah Lielupe -hotelliin, joka sekin sijaitsee lähellä rantaa. Hotellin kylpylässä on 25 metriä pitkä uima-allas.Tässä hotellissa, kuten monissa muissakin paikoissa Jurmalassa, on lapset otettu hyvin huomioon ja hotellista löytyy lasten kerho ja monenlaisia leikkipaikkoja.

Hotellivisiitin jälkeen kävin lounaalla idyllisessä Memories-ravintolassa, jossa sain maistaa  tyypillistä latvialaista ruokaa ”kylmää keittoa”, joka sisältää punajuurta ja kefiiriä. Oikein hyvää!

Jurmalan matkalla kannattaa pistäytyä myös Riiassa, jonne on Majorista vain 30 minuutin junamatka. Lippu maksaa 1,40 euroa, suoraan konduktööriltä ostettaessa lippu on hieman kalliimpi. Majorin aseman vieressä on turistien neuvontakeskus. 

Jurmalan kaupungissa on peräti 14 rautatiepysäkkiä, Predainesta Kemeriin. Dubultin asemalla voi junaa  odotellessa katsella vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. Omalla autolla liikkuvilta peritään Jurmalassa kahden euron sisäänpääsymaksu kesäkaudella huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Sen voi maksaa käteisellä, kortilla tai mobiilisovelluksella.

Suomesta pääsee Jurmalaan kätevästi lentäen Helsinki-Vantaalta. Esimerkiksi Air Baltic lentää Riikaan useita kertoja päivässä. Riian kansainväliseltä kentältä on Jurmalaan matkaa noin 15 kilometriä ja taksimatka maksaa noin 14 euroa. Mikäli haluaa päästä halvemmalla, voi ajaa taksilla lähimmälle juna-asemalle (Zolitude tai Imanta) ja matkustaa sieltä junalla Jurmalaan.

Suosittu tapa matkustaa Jurmalaan on myös matkustaa laivalla Helsingistä Tallinnaan, nousta Tallinnassa Riiaan menevään bussiin ja jatkaa Riiasta Jurmalaan junalla. Useat suomalaiset matkanjärjestäjät, esimerkiksi Matkapojat, järjestävät myös suoria bussimatkoja Jurmalaan.

Latvia on erityisen ajankohtainen tänä vuonna, koska maan ensimmäisestä itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta.