Diabetes: lisäsairaudet ovat vakavia mutta ennaltaehkäistävissä

Jokainen tietää, mihin diabetes voi pahimmista pahimmassa tapauksessa johtaa. Valittujen palojen haastattelemat asiantuntijat kuitenkin vakuuttavat, että komplikaatiot ovat harvinaisia ja helposti ennaltaehkäistävissä.

”Diabetes ei tarkoita, että ehdottomasti menettää näön tai munuaisen tai jalat”, sanoo lääketieteen tohtori Aaron Cypress, joka työskentelee tutkijana Yhdysvaltojen kansallisessa terveysinstituutissa. ”Pahimpien uhkakuvien ei tarvitse toteutua. Voit itse pysäyttää tai kääntää taudin kulun ja saada elämänlaatusi takaisin.”

On tärkeää tiedostaa huonosti hoidetun diabeteksen aiheuttamat riskit. Keskustele lääkärisi kanssa ja varmista, että oma sairautesi on hyvin hallinnassa.

Reikiä hampaissa ja ientulehduksia

Diabeteksesta kärsivät ihmiset erittävät tavallista vähemmän sylkeä, mikä saattaa johtaa suun kuivumiseen ja näin myös reikiintymiseen ja ientulehdukseen. Tätä mieltä on lääketieteen tohtori George L. King, joka työskentelee tutkimusjohtajana Joslin Diabetes Centerissä ja lääketieteen professorina Harvardin lääketieteellisessä yliopistossa, ja joka on kirjoittanut kirjan The diabetes reset. Hyvään suunterveyteen vaaditaan normaali verensokeri.

”Diabeetikoiden on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa, jotta purukaluston saa pitää. Harjaamisen, lankaamisen ja hammaslääkärillä käyntien kanssa on oltava erityisen tarkkana.
 

Virtsatientulehdus

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 10 prosenttia tyypin 2 diabeetikoista kärsii virtsatientulehduksista, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin niillä, joilla ei ole diabetesta. Sokeripitoinen virtsa on hedelmällistä maaperää bakteereille.

Diabetes voi myös aiheuttaa hermovaurioita rakossa, mikä taas aiheuttaa virtsan seisomista ja bakteerien lisääntymistä. Virtsatientulehdusta hoidetaan antibiooteilla.

 
Vaikutukset seksielämään

Diabetes voi vähentää intiimiä kanssakäymistä sekä miehillä että naisilla. Joslin Diabetes Centerin datan mukaan yli 50 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta kärsivistä miehistä kärsii myös erektiohäiriöstä. Sama ongelma on noin 30 prosentilla miehistä, joiden diabetes on hyvin hoidossa.

”Erektio vaatii hyviä, terveitä verisuonia, mutta diabeetikoilla ne ovat vahingoittuneet”, sanoo Cypess.

Noin 35 prosenttia diabeteksesta kärsivistä naisista kokee myös seksuaalielämän häiriöitä, kuten haluttomuutta, kipua tai epämukavuutta ja kyvyttömyyttä saavuttaa orgasmi. Health.comin mukaan korkea verensokeri voi vahingoittaa verisuonia ja hermoja, jotka tekevät yhdynnästä nautinnollista. 

 
Muisti ja tieto

Useat tutkimukset osoittavat, että tyypin 2 diabetes lisää kognitiivisten häiriöiden, kuten dementian, riskiä. Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus sai selville, että yli 60-vuotiaat tyypin 2 diabeetikot sairastuivat 70 prosenttia varmemmin dementiaan 11 vuoden aikana kuin ne, joilla ei ollut diabetesta. ”Insuliini vaikuttaa muistiin ja oppimiseen”, neurologian professori William Klein kertoi lehdelle.

Diabetes saattaa myös vahingoittaa aivoissa kulkevia verisuonia, mikä vaikuttaa verenkiertoon ja ravinteiden saantiin, ja lisää riskiä sairastua vaskulaariseen dementiaan. 

 
Masennus

Kingin mukaan masennusta esiintyy diabeetikoilla 2–3 kertaa enemmän kuin muilla ihmisillä. Tutkijat uskovat, että diabetes voi aiheuttaa masennusta ja masennus diabetesta.

Aivokuvat ovat osittaneet, että glukoositasot vaikuttavat erityisesti tiettyihin aivoalueisiin, mikä saattaa lisätä masennusriksiä. ”Masentuneilla stressihormonit kuten kortisoli ovat tavallista korkeammalla, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia glukoosin tai verensokerin kanssa, insuliiniresistanssia ja rasvan kertymistä keskivartaloon, mitkä kaikki ovat diabeteksen riskitekijöitä”, sanoo lääketieteen tohtori Frank Hu WebMD.comissa.

Hu on ravitsemustieteen ja epidemiologian professori Harvardissa Bostonissa.

Ruuansulatusongelmat, pahoinvointi tai täysi olo aterian jälkeen

Amerikan diabetesyhdistyksen mukaan diabetes voi vaikuttaa kiertäjähermoon, joka liikuttaa ruokaa liikettä ruuansulatuskanavan läpi. Kun hermo ei toimi kunnolla, ruoka pysyy mahalaukussa kauemmin, mikä voi johtaa moniin epämukaviin oireisiin kuten närästykseen, pahoinvointiin, turvotukseen, täyteen oloon ruokailun jälkeen ja ruokahaluttomuuteen. 

Lääkäri saattaa suositella gastropareesista kärsiville ruokailutottumusten hienosäätöä, kuten pienempien aterioiden syömistä tai rasvaisten ja kuitupitoisten ruokien välttämistä. Lääkityksen muuttaminen voi myös olla tarpeen. Tähän sisältyy insuliininoton ajoitus ja annostus.

 
Näkökyvyn heikkeneminen

”Lyhyellä aikavälillä glukoositasojen vaihtelu saattaa turvottaa silmän mykiötä, mikä tekee näkökentästä sumean”, sanoo King. Näkö saattaa itse asiassa huonontua hoidon alussakin – mikä on täysin normaalia – sillä verensokerin laskiessa mykiö saattaa muuttaa muotoa. Silmä kuitenkin tottuu tähän muutaman viikon kuluessa.

Ajan myötä diabetes kuitenkin lisää vakavampienkin ongelmien riskiä, kuten diabeettista retinopatinaa (silmän takaosan verisuonet vahingoittuvat), kaihia (mykiön sumentumista) ja glaukoomaa (silmässä oleva neste vahingoittaa näköhermoa ja aiheuttaa näön menetystä).

Yhdysvaltain kansallinen silmäinstituutti suosittelee, että diabeetikot käyvät kattavassa näkötestissä vuosittain, jotta oireet huomataan tarpeeksi ajoissa ja niitä voidaan vielä hoitaa.
 

Tinnitys

Korvien hermot saattavat vahingoittua, mikä johtaa korvien soimiseen tai tinnitykseen. Oireita voi hoitaa kontrolloimalla veren glukoositasoa.
 

Lisääntynyt uniapnean riski

Diabeetikoilla on korkeampi riski sairastua uniapneaan. Uniapnea on unihäiriö, jossa hengitys keskeytyy yön aikana useita kertoja. Lääkärit uskoivat ennen, että ylipaino lisäsi sekä uniapnean että diabeteksen riskiä. ”Viimeisimpien tutkimusten mukaan sairauksien yhteys saattaa kuitenkin olla insuliiniresistanssi”, sanoo King.

Esimerkiksi hoikat ihmiset, joilla on taipumusta insuliiniresistanssiin, sairastuvat todennäköisemmin uniapneaan. Uniapnea on yhteydessä muihin vakaviin vaivoihin kuten korkeaan verenpaineeseen. Vaivaa hoidetaan yleensä naamarilla, jota pidetään nukkuessa.
 

Rasvamaksa

Rasvamaksankaan tapauksessa ei voida varmaksi osoittaa, kumpi vaiva tuli ensin. Maksaan kerääntynyt rasva saattaa aiheuttaa diabetesta, mutta diabetes saattaa myös aiheuttaa rasvan kerääntymistä. Kummin päin vain yhteys on selvä: 80 prosentilla diabeetikoista on rasvaa maksassa, kuten lääketieteen tohtori Kenneth Cusi kertoo Diabetes Forecastille. Rasvan kerääntyminen vaikeuttaa verensokerin kontrollointia.

Rasvamaksa on usein oireeton (lue tästä lisää rasvamaksasta), mutta aiheuttaa tuleduksia ja arpeutumista, jotka ajan mittaan voivat haitata maksan normaalia toimintaa. ”Edes pieni laihduttaminen ja hiilihydraattien vähentäminen parantavat rasvamaksaa huomattavan paljon”, sanoo Cusi.

Jalkaongelmat

 Jalkaongelmat ovat diabeetikoilla yleisiä, mutta niitä voidaan lievittää yksinkertaisilla askelilla. Yhdysvaltalaisen National Diabetes Information Clearinghousen mukaan jalkojen vahingoittuneet hermot turruttavat tuntoaistia, joten kipua, lämpöä ja kylmää on vaikeampi tuntea, samoin kuin uusien kenkien aiheuttamia rakkoja.

Tämän takia varhaiset oireet jäävät usein huomiotta, ja jalat tulehtuvat helposti. Lisäksi veren korkea glukoosipitoisuus ja vahingoittuneet verisuonet hidastavat tulehdusten paranemista. Vakavimmissa tapauksissa tulehdus vain pahenee ja ihokudos alkaa kuolla, mikä taas voi johtaa jalan amputointiin.

Tämä voidaan kuitenkin estää tarkistamalla jalat päivittäin. Erään tutkimuksen mukaan amputaation ja tulehdusten riski pieneni 50 prosentilla, kun potilaat tutkivat jalkansa päivittäin, pitivät ne puhtaina ja rasvasivat niitä välttyäkseen ihon halkeilulta.

Sydän tekee ylitöitä

Diabetes kaksin- ja kolminkertaistaa sydänsairauden riskin. Joslin Diabetes Centerin mukaan diabetes onkin sydänsairauksien suurin riski. Monella asialla on tähän osansa. Jo vahingoittuneet verisuonet ovat haavoittuvaisempia muista sysitä – kuten tupakoinnista, korkeasta koleste rolista ja korkeasta verenpaineesta – johtuville kulumille. Joslinin mukaan 90 prosentilla diabeetikoista on yksi tai useampi näistä riskitekijöistä.

Verisuonten seinämät ovat myös usein tulehtuneet, mikä johtaa sydänsairauksia kiihdyttävään jäykkyyteen.

Onneksi moni elämäntapamuutos hillitsee sekä diabetesta että sydänsairauksia. Vaikka tärkeimmät seikat ovatkin kaikille tuttuja, niin kerrataan vielä: lopeta tupakointi, pudota tarvittaessa painoa, pidä huolta verenpaineesta ja kolesterolista, liiku ja tarkkaile verensokeria.