Maanantaina 28. huhtikuuta, kesken illan uutislähetyksen, neuvostoliittolainen TASS-uutistoimisto kertoi, että Kiovan pohjoispuolella oli sattunut ydinvoimalaräjähdys.

Virallinen tiedotus onnettomuudesta annettiin vasta kolme päivää sen jälkeen. Vappuaattona Suomen ulkoministeriö ilmoitti evakuoivansa kaikki Ukrainassa olevat suomalaiset. Ministeriö perusteli ratkaisua sillä, ettei Neuvostoliitto ollut vieläkään antanut kattavaa tietoa onnettomuudesta, tapahtumien kulusta ja räjähdyksen vaikutuksista.

Säteilyturvakeskus arvioi, että Tšernobylistä leijaillut säteily ei aiheuta suoraa terveysriskiä Suomessa. Suurimmat arvot mitattiin Uudessakaupungissa, Kotkassa ja Hämeenlinnassa. Suositusten mukaan sadevettä ei saanut käyttää juomavetenä myöskään eläimillä.

Tšernobylin laskeuma ei vaikuttanut juurikaan suomalaisiin toukotöihin. Viranomaiset tosin tarkkailivat elintarvikkeita erityisen tarkasti. Maidon jodipitoisuudet nousivat keväällä 1986 korkeiksi, mutta Säteilyturvakeskus ei kuitenkaan pitänyt sitä vaarallisena.

Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne oli poimittu paljon laskeumaa saaneilta alueilta.

Lasten leikkeihin kehotettiin kiinnittää huomiota. Suosituksena oli, että lapset välttäisivät leikkimistä kuralätäköissä ja varoisivat hiekkalaatikkojen hiekan joutumista suuhun.

Suomen kannalta noloa ja kyseenalaista julkisuutta herätti maan viranomaisten hidas tiedottaminen onnettomuudesta.

Koska onnettomuus tapahtui Neuvostoliitossa ja ensimmäiset tiedot siitä saatiin Ruotsin kautta, tiedottamisen hitaus tulkittiin Länsi-Euroopassa − etenkin Ruotsissa − uudeksi oireeksi suomettumisesta, mikä suututti presidentti Mauno Koiviston.

Ainakin osasyy tiedonkulun kangerteluun oli Suomessa juuri silloin ollut virkamieslakko.