Aluksi Agnieszka Ozieblo ei antanut polvessa tuntuvan kivun hidastaa menoaan.

Ozieblo, nyt 56-vuotias toimistotyöntekijä piti kiinni lempiharrastuksistaan, eli reippaista kävelylenkeistä kotikaupungissaan Puolan Varsovassa sekä pidemmistä patikointimatkoista vuoristopoluilla.

Noin 15 vuotta sitten hänen polvensa kipeytyi kuitenkin pahasti pelkästä kaupungilla liikkumisesta. Hän tapasi lääkärin toisensa jälkeen. Röntgenkuvien jälkeen hänellä diagnosoitiin osteoartriitti (OA) eli nivelrikko, joka on yleisin nivelsairaus.

Mikäli olet joskus syönyt kanankoiven, olet nähnyt luiden päitä ja nivelkuoppaa peittävän kumimaisen ruston, joka on hyvin samanlaista kuin ihmiselläkin.

Rusto vaurioituu vuosikymmeniä kestävän rasituksen tai yksittäisen vamman seurauksena, ja vauriot aiheuttavat nivelrikon. Nivelrikko alkaa yleensä rustosta, mutta sillä voi olla laajempiakin seurauksia.   

”Ruston vaurioituessa sitä tukeva luu alkaa myös vaurioitua”, sanoo Philip Conaghan, Leedsin yliopiston muskuloskeletaalisen lääketieteen professori ja Arthritis Research UK -järjestön lääketieteellinen neuvonantaja. Rusto uusiutuu hitaasti, joten luu alkaa kasvaa sen tilalle ja yrittää täyttää aukon. Tämä ”korjaustyö” vain pahentaa asiaa.

Edellä mainittu ei kuitenkaan vielä riitä, sillä New Yorkin yliopistollisen sairaalan nivelsairauksien yksikössä työskentelevän tohtori Eric J. Straussin mukaan se ei ole nivelrikon ainoa lähde ja aiheuttaja.

”Luun kasvamisen lisäksi nivelnesteeseen vapautuu inflammatorisia entsyymeitä”, hän sanoo. Entsyymit hakeutuvat vaurioituneeseen kohtaan ja alkavat hajottaa lisää rustoa. Tapahtumaketju toistaa itseään ja aiheuttaa kehittyessään yhä suurempia vaurioita.

Nivelrikkoa voi esiintyä missä tahansa nivelessä, mutta yleisimmin sitä tavataan polvien, lantion, käsien ja selkärangan nivelissä.

Se on yleinen vaiva erityisesti yli 50-vuotiaiden keskuudessa ja noin puolet kaikista yli 65-vuotiaista kärsii siitä jossain määrin. Nivelrikko voi kuitenkin vaivata myös nuorempia ja etenkin ylipainoisia ihmisiä, joiden niveliä liiallinen paino rasittaa.

Painon pudottaminen voi pysäyttää nivelrikon etenemisen sekä vähentää ylirasittuneiden nivelien särkyä.

Geeneillä on joskus osansa nivelrikossa.  Sukupuolellakin on vaikutusta, sillä naiset ovat usein alttiimpia sairaudelle. Myös urheilusta aiheutuvat nivelvammat voivat laukausta nivelrikon vuosia myöhemmin.

Liikunta ja kipeät nivelet eivät ehkä kuulosta parhaalta mahdolliselta yhdistelmältä, mutta liikunta voi lieventää nivelrikon aiheuttamaa polvikipua ja helpottaa liikkumista. Vaikka ei heti uskoisi, liikunta myös vähentää tulehdusta.

Kipeää niveltä saa kuitenkin lähteä rasittamaan vain fysioterapeutin laatimalla ja valvomalla kuntoiluohjelmalla.

Fysioterapio voi auttaa nivelrikon oireisiin

Kävelyn sanotaan usein olevan hyvää kuntoilua nivelrikosta kärsiville, mutta professori Conaghanin mukaan asia ei välttämättä ole niin, sillä kävely ei juuri kasvata lihasmassaa.

Hän kuitenkin kehottaa kokeilemaan kävelemisen ja patikoinnin sijaan vesijuoksua, joka kasvattaa lihaksia. Muita nivelrikkoa mahdollisesti helpottavia liikuntamuotoja ovat ne, joissa ei kanneta ylimääräistä painoa, kuten esimerkiksi sisä- tai ulkopyöräily tai ellipsi- ja hiihtolaitteiden käyttö kuntosalilla.

Vuonna 2011 tehty aiempien tutkimusten analyysi osoitti, että vaikka fysioterapia voi auttaa nivelrikon oireisiin, sen kehittymistä se ei pysty estämään. Ruotsalaisen Lundin yliopiston ortopedian professori Stefan Lohmanderin mukaan se saattaa silti auttaa viivästyttämään tehokkaampiin hoitomenetelmiin siirtymistä.

Fysioterapia auttoi Agnieszkan polvikipuihin. Lopulta nivelrikon kehittyminen kuitenkin päihitti kuntoilusta saadut hyödyt. Noin viisi vuotta sitten Agnieszkan vasen polvi alkoi myös oireilla. ”Pelkäsin, että minusta tulee täysin liikuntakyvytön”, hän sanoo.

Hänen onnekseen uudet hoitokeinot antoivat toivoa paremmista tuloksista. Hänen polvelleen tehtiin nivelen tähystysleikkaus, jossa vaurioitunutta rustoa yritettiin korjata. Leikkaus ei kuitenkaan tuonut helpotusta. Itse asiassa yksikään haastattelemistamme asiantuntijoista ei suositellut sitä hoitokeinoksi.

Vuonna 2012 Agnieszka kuuli uudesta ja lupaavasta hoitomenetelmästä, eli verihiutaleplasmainjektioista (PRP). Rusto ei parane itsestään helposti. Yksi syy siihen on verivaraston puuttuminen. Verihiutaleet ovat paranemisen kannalta välttämättömiä. PRP-hoidot ovat autologisia, eli niissä käytetään potilaan omaa verta.

Lääkäri erottelee veriplasmasta verihiutaleet sentrifugoinnin avulla ja pistää tulokseksi saadun PRP-ruiskeen kipeään niveleen.

Agnieszka sai PRP-pistoksia tammikuussa 2012. Hoito ei välttämättä toimi kaikilla potilailla, mutta hän sai viimein helpotusta kipuihinsa. Hän ei tuntenut ollenkaan kipua yli puoleen vuoteen. Oireet palasivat asteittain, mutta se ole Agnieszkaa lannistanut. Hän harkitsee PRP-hoidon aloittamista uudelleen.

Suuri apu nivelten korvausleikkauksesta

Suonenjokelainen, tällä hetkellä 64-vuotias Marja-Liisa Tapaninen oli aina ollut aktiivinen. Hän rakasti kävelemistä, hiihtämistä ja tanssimista. Kotihoitajana työskennellyt nainen jaksoi usein lähteä kuntosalille vielä pitkien työpäivienkin jälkeen.

Hän ei muuttanut rutiineitaan, kun oikeaa polvea alkoi särkeä. Nivelrikko alkoi kuitenkin pian vaivata myös vasenta polvea. Vuoteen 2007 mennessä molemmat polvet olivat kipeytyneet niin pahasti, että hänen oli pakko luopua iltakävelyistä.

Fysioterapiasta ei ollut juuri apua. ”Otin hyaluronipistoksia molempiin polviin, mutta turhaan”, Marja-Liisa sanoo. Lääkärit suosittelevat usein tästä nivelnesteen luonnollisesta ainesosasta valmistettuja pistoksia tai kortikosteroidipistoksia.

Vaikka jokainen potilas reagoi yksilöllisesti, steroidipistokset helpottavat yleensä oireita parin kuukauden ajaksi. Hyaluronihapon vaikutukset voivat olla pitempikestoisia.

Vuoteen 2011 mennessä Marja-Liisan oireet olivat muuttuneet sietämättömiksi. ”Minun oli pakko käyttää kainalosauvoja”, hän sanoo. Hän alkoi tutkia radikaalimpia vaihtoehtoja. 

Marraskuussa 2011 molemmille polville tehtiin nivelten korvausleikkaus.

”Aloin kävellä tuen avulla leikkauksen jälkeisenä päivänä ja vasen polveni parani heti.” Oikea polvi tuntui heikolta ja vaati jatkoleikkauksen, mutta vuotta myöhemmin Marja-Liisa oli jopa aktiivisempi kuin ennen.

Hän on nyt eläkkeellä ja tekee pitkiä kävelylenkkejä, hiihtää, käy tanssimassa aviomiehensä kanssa ja jopa zumbatunneilla. Marja-Liisa käy taas myös fysioterapiassa pitääkseen lihaksensa vahvoina. Hän sanoo olevansa todella onnellinen: ”Elän elämäni parasta aikaa ja voin kuntoilla niin paljon kuin haluan.”

Uudet tekniikat mahdollistavat sen, että nivelrikkopotilaat voivat käyttää uusia niveliään suhteellisen nopeasti leikkauksen jälkeen. Keinonivelet eivät kuitenkaan kestä ikuisesti, joten lääkärit yrittävät usein viivästyttää etenkin nuorten ihmisten leikkauksia niin pitkään, kunnes muita vaihtoehtoja ei ole.

”Olemme onnistuneet laskemaan ikää, jossa leikkauksen tekeminen on turvallista”, sanoo tohtori Shearwood McClelland, New Yorkin Harlemin sairaalan ortopedian johtaja.  Joissain tapauksissa keinonivel voi kestää 20, 25 tai 30 vuotta. Keinolonkat kestävät yleensä polvien keinoniveliä pidempään. Tohtori McClellandin mukaan leikkauksen pitäisi kuitenkin olla viimeinen vaihtoehto.

Kolme kehitteillä olevaa hoitoa antavat toivoa tulevaisuuteen.

Kantasolut: Kuten PRP-hoidossa tässäkin solut otetaan potilaan omasta kehosta, yleisimmin luuytimestä tai rasvakudoksesta. Kantasoluhoitoa ei ole vielä kehitetty valmiiksi tai hyväksytty, mutta tohtori Straussin mukaan tutkimukset osoittavat, että solut hidastavat kehon tulehdusreaktioita.

”Solut voivat myös mahdollisesti estää laajempien vaurioiden syntymisen ja luoda uutta rustoa.” Professori Lohmander kuitenkin varoittaa, että häikäilemättömät ammatinharjoittajat mainostavat jo nyt testaamattomia kantasoluhoitoja. ”Todisteet hoitojen tehokkuudesta ovat käytännössä olemattomat”, hän sanoo.

Infektion tai muiden komplikaatioiden riski puolestaan on hämäräperäisissä hoitolaitoksissa erittäin todellinen. 

Uuden ruston biolääketieteellinen luominen: ”Voin kuvitella ajan, jolloin koko niveltä ei enää korvata”, McClelland sanoo. Hän arvelee, että lähitulevaisuudessa kirurgit istuttavat uutta rustoa, joka on kasvatettu laboratoriossa potilaan omia soluja hyväksikäyttäen.

Luonnolliseen luuhun kiinnittyvää ja nivelille lankeavaa rasitusta kestävää bioteknistä rustoa ei ole vielä saatu kehitettyä valmiiksi, mutta asia on työn alla useissa tutkimuslaitoksissa. 

Personoitu hoito: Straussin tutkimukset keskittyvät siihen, että nivelrikon syntyminen nivelsiteeseen vaurion jälkeen voitaisiin estää. Nivelside on sitkeää kudosta, joka pitää nivelen kasassa. Vaikka nivelside hoidettaisiin onnistuneesti, 60–70 prosenttia potilaista saa Straussin mukaan niveltulehduksen 10–20 vuotta myöhemmin.

Rusto voi vahingoittua, jos kehon tuottama vaurion parantamiseen tarkoitettu entsyymisekoitus on epätasapainoinen. Vaikka epätasapaino on jokaisella potilaalla yksilöllinen, lääkärien pitäisi Straussin mielestä pystyä löytämään ja korjaamaan se ja estämään nivelrikon syntyminen. 

Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä suurempi on nivelrikon riski. Nivelrikosta kärsiville on kuitenkin nykyään tarjolla hyviä hoitoja ja entistä parempia vaihtoehtoja saattaa olla aivan nurkan takana.

KONDROITIINI HIDASTAA POLVEN RAPPEUTUMISTA

Marraskuussa 2015 esitelty Montrealin yliopiston lääketieteen laitoksella tehty uusi tutkimus osoitti, että päivittäin otettu 1 200 milligramman kondroitiiniannos ei vain helpottanut oireita vaan hidasti myös polven ruston rappeutumista.

Kondroitiinia myydään tyypillisesti yhdistelmä-tabletissa toisen lisäravinteen eli glukosamiinin kanssa. Tutkimuksessa käytettiin farmaseuttisen tason kondroitiinia, mutta yhdistelmätablettien kokeileminen voi olla kannattavaa.

On tärkeää, että keskustelet lääkärisi kanssa ennen kondroitiinin käyttämistä, sillä jotkin muut sairaudet voivat aiheuttaa hoitoon vakavia sivuvaikutuksia.