13. tammikuuta 2013 lipuu laiturista Suomen Turusta neitsytmatkalleen M/S Viking Grace. Se on luovutettu STX Finlandin telakalta tilaajalleen Viking Linelle muutamaa päivää aiemmin, jolloin Viking Linen edustajat ovat vielä kertaalleen käyneet huolellisesti kaikki tilat läpi. Ennen luovutusseremonioita laiva on seilannut ennakkoristeilyillä, ja samalla on testattu muun muassa keittiöiden toimivuus.

Kauttaaltaan uuden lähestymistavan laivan suunnitteluun tuonut Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman ja laivan äidiksi itsensä tunteva tuotepäällikkö Taru Kauppinen jännittävät.

Kun 57 000 tonnin painoinen, 218 metrin pituinen ja 240 miljoonan euron hintainen tulokas lähtee liikkeelle, ottavatko matkustajat laivan tilat omakseen? Toimiiko huolella suunniteltu palvelukonsepti, liikkuvatko matkustajat sujuvasti laivan sisällä siten kuin suunnittelijat ovat kaavailleet ja miten sisustusratkaisut otetaan vastaan?

Laiva on jo herättänyt matkustajien kiinnostuksen, sillä neitsytmatka myytiin loppuun neljässä tunnissa sen jälkeen kun se tuli myyntiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Viking Linen uuden matkustajalaivan ensiristeily on ollut myynnissä kaikelle kansalle – sen sijaan että laiva olisi lastattu kutsuvierailla.

Harvinaislaatuinen hanke

Keväällä 2009 Viking Linen toimitusjohtajaksi valitun Mikael Backmanin mielessä väikkyi uusi matkustajalaiva. Eikä mikä tahansa risteilijä. ”Oli aika tehdä jotakin erityistä,” Backman sanoo. Hän halusi ajattelun ja toteutuksen olevan uutta joka suhteessa.

Eri alojen ja vaiheiden suunnittelijat ja esimerkiksi ravintoloista ja tax free -myymälöistä vastaavat päälliköt ovat Backmanin mukaan saaneet esitellä ideoita suunnittelupalavereissa vain, jos ne ovat tuoneet laivaympäristöön jotakin uutta.

Ennen Viking Linen vetäjän saappaisiin astumistaan Backman palveli Royal Caribbean -matkustajalaivayhtiössä useissa eri tehtävissä neljäntoista vuoden ajan. ”Olin nähnyt, mitä kaikkea laivalla voi olla.” Backman on halunnut panostaa erityisesti hyvään palveluun.

Matkoilta oli myös jäänyt mukaan ajatuksia virheistä, jotka hän halusi välttää, kuten sen että hyttejä sijoitetaan meluisan yökerhon läheisyyteen.

Risteilijähankkeeseen ryhtyminen on nykymaailman epävarmoilla rahoitusmarkkinoilla ja muuttuvalla matkailualalla silti perin harvinaista. Päätöstä puolsi Viking Linen unelman lisäksi se, että STX Finland -telakalla oli tilaa tämän kokoluokan hankkeelle.

Laiva päätettiin sijoittaa liikennöimään Turun ja Tukholman välille siksi, että käyttöaste saadaan tällä reitillä Helsinki-Tukholma-merireittiä korkeammaksi; Turun ja Tukholman väliselle linjalle mahtuu vuorokauteen kaksi matkaa.

Liikkeelle puhtaalta pöydältä

Laivan ideointi aloitettiin nollasta. ”Mietimme, pitääkö kaikkien laivojen näyttää sellaisilta kuin nykyään”, Taru Kauppinen sanoo. Voisiko laivassa olla tornimaisuutta tai voisiko keula muistuttaa Pendolino-junan nokkaa?

Muun muassa turvallisuusnäkökohdat ja fysiikan lakien asettamat rajat karsivat listalta villeimmät visiot.

Teolliset muotoilijat Nils-Johan Eriksson ja Oskar Lindblom, jotka olivat jo visioineet Viking Linen tulevaisuuden johtoajatuksia, nimettiin syksyllä 2009 hankkeen konsulteiksi. Yhdessä teknisen johtajan Tony Öhmanin ja projektijohtaja Kari Granbergin kanssa he ryhtyivät suunnittelemaan runkoa, kansia ja muita ulospäin näkyviä osia.

Toimitusjohtaja Backmanille oli tärkeää, että matkustaja pääsisi perinteisiin laivoihin verrattuna lähemmäksi merta ja saisi mahdollisuuden ihailla ulkona avautuvaa maisemaa kaikista suunnista.

Tämä näkyy Gracella esimerkiksi siten, että ikkunoita on enemmän ja ne ovat aiempaa isompia, baarien ja yökerhon yhteydessä on omat parvekkeet ja työntekijöiden hytit on sijoitettu laivan keskiosaan, joten kaikki ikkunapinta-ala on matkustajien käytössä. Hyttejä 2 800 matkustajaa vetävällä laivalla on yhteensä 880.

Uudenlaisia ratkaisuja

Viking Linella on mietitty paljon matkustajien jouhevasti soljuvaa liikkumista laivalla. Laivaan tullaan sisään kuudennelta ja seitsemänneltä kannelta ja sisään pääsee neljästä ovesta aiemman kahden sijaan. Hissejä on yhdeksän.

Julkiset tilat on sijoitettu kolmeen ylimpään kerrokseen, ensimmäistä kertaa matkustajalaivojen historiassa. Aivan ylimmän kerroksen samppanja- ja viinibaarissa on rauhallinen alue, jolla voi seurustella oman seurueen kesken.

Kylpyläosastolle on varattu aiempaa enemmän tilaa – miltä kuulostaa esimerkiksi lumiluola? – ja premium-hyttiluokassa on uusia hyttityyppejä. Suuria ja pieniä hyttejä ei ole aseteltu sekaisin, kuten risteilyaluksilla yleensä.

Kun päätös laivan rakentamisesta tehtiin syksyllä 2010, laivojen sisustamiseen erikoistuneet suunnittelutoimistot ympäri maailmaa ottivat yhteyttä Viking Lineen. ”Valitsimme yhteydenottojen tulvasta kymmenen toimistoa, joille lähetimme tarjouspyynnöt”, Kauppinen kertoo.

Viking Linen saamat sisustusehdotukset osoittautuivat kuitenkin pettymyksiksi. Backman ja Kauppinen sanovat, että ehdotukset olivat hyvin perinteisiä ja vanhanaikaisia.

Maakrapusuunnittelijat valloittivat laivan

Viking Line päätti pyytää ehdotuksia maissa oleviin kohteisiin keskittyviltä suunnittelutoimistoilta. Yksi näistä oli Vertti Kiven johtama dSign. Kiven toimisto ei ollut koskaan aiemmin suunnitellut laivan sisustusta. Se osoittautui valtiksi. Kun suunnittelijoilla ei ollut ennakkokäsityksiä, ideoiminen oli aidosti uutta.

dSignin hahmotelma kiehtoi Viking Linea heti. Kauppinen sanoo, että Kiven ja kumppanien suunnitelmassa käytettiin tilaa raikkaalla tavalla, siinä oli skandinaavista tyyliä ja paljon valoa. Messinkiä ja marmoria ei tältä laivalta löydy.

Eri vuorokaudenaikojen mukaan muuntautuvissa julkisissa tiloissa saattaa aamulla kuulla vaikkapa veden solinaa ja lepuuttaa silmiään videoseinämän rauhoittavassa maisemassa. Illalla samassa tilassa on tunnelmavalaistus ja romanttista taustamusiikkia.

Kaikkia sisätiloja ei silti aluksi uskallettu antaa dSignin piirrettäviksi. ”Ajattelimme, että työtä on liikaa yhdelle toimistolle”, Kauppinen kertoo.

Mutta kun suunnittelussa edettiin askel kerrallaan ja jälki miellytti Viking Linea, Kiven toimisto sai lopulta tehtäväkseen koko laivan sisustamisen. Tämäkin on alalla uutta; yleensä käytetään useita eri toimistoja.

Joustavaa palvelua

Backmanin mukaan haasteellisinta suunnittelussa on ollut palvelukonseptin rakentaminen uudella tavalla, pois perinteisestä, turvallisuushakuisesta toiminnasta.

Ideana on, että asiakkaat saavat kaikissa vaiheissa mahdollisimman laadukasta palvelua, aina pysäköintipaikalta ja laivaan saapumisesta lähtien. Kaikki työntekijät auttavat toisiaan, ja palvelevat joustavasti siellä missä asiakkaat kulloinkin heitä eniten tarvitsevat.

400 henkeä käsittävä henkilöstö on haluttu rekrytoida alusta asti sen varmistamiseksi, että oikeat henkilöt pääsevät oikeille paikoille. Tässä on ratkaisevassa asemassa ollut laivan intendentti, joka on perehtynyt valmentavaan johtamiseen.

”Asenne ja palveluhenkisyys ovat olleet ratkaisevat tekijät. Kukaan ei ole tullut Gracelle automaattisesti töihin Vikingin vanhalta laivalta”, Kauppinen kertoo.

Nimikilpailu kirvoitti tuhatkaupalla ehdotuksia

Kun laivaa ryhdyttiin rakentamaan joulukuussa 2011, kaikki suunnitelmat olivat viimeistä piirtoa myöten valmiit.

Samaan aikaan kun perustuksia luotiin telakalla, käynnissä oli avoin nimikilpailu. Kisaan saapui noin 23 000 ehdotusta, joiden joukossa oli 9 900 erilaista nimeä. Listalla keikkuivat muun muassa M/S Daniella, M/S Marie Hamnia, M/S Seamore ja M/S Ecobella. Vitsinikkareilta irtosivat alan klassikkonimet M/S Salmonella ja M/S Carilla. Myös M/S Levengood sai suupielet nousemaan.

Voittajanimi M/S Viking Grace julkistettiin helmikuussa 2012. Suomeksi ylväyttä, viehkeyttä ja juhlallista sulokkuutta tarkoittava nimi edustaa hienostunutta tyyliä ja tunnelmaa. Backman kuvailee, että laivalla pääsee tyylikkäälle matkalle, jolla voi rentoutua ja nauttia.

Nauttimaan heti neitsytristeilylle pääsee myös nimiehdotuksen lähettänyt helsinkiläinen Biggi Korhonen, joka saa ottaa matkalle mukaan kymmenen ystäväänsä.

Elokuussa 2012 laiva laskettiin ensimmäistä kertaa vesille. Viking Gracessa on yli 30 000 erillistä teräsosaa, toistasataa kilometriä putkia ja yli 400 kilometrin verran kaapelia. Rakentamiseen on käytetty 2 600 miestyövuotta.

Taru Kauppinen kehuu tekemisen meininkiä ja iloa, joka on näkynyt esimerkiksi siinä kuinka innokkaasti ja väsymättä omien alueidensa funktiopäälliköt ovat olleet suunnittelutyössä mukana.

Uuteen laivaan kohdistuvat odotukset näkyvät myös varaustilastoissa. Vuoden 2012 marraskuun alussa risteilyjä oli myyty vuodelle 2013 jo yli 200 000 kappaletta.