”Veitsen terällä” -kirjaan on koottu tuoretta ja mielenkiintoista tietoa sodan jälkeisiltä vaaran vuosilta 1944-1962. Kirjan 61 artikkelia käsittelevät niin Suomen valtiojohdon toimintaa kuin yksittäisten ihmisten kohtaloita sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun Suomi tasapainoili Neuvostoliiton ja lännen välissä. Kirjoittajina on 24 eturivin historian tutkijaa.

Poimintoja kirjasta:

Neuvostoliitto yritti kaapata Suomen teollisuuden

Suomi pystyi 1940-luvun lopulla vain vaivoin torjumaan Neuvostoliiton pyrkimykset kaapata Suomen keskeiset teollisuusyritykset valtaansa. Neuvostoliitto halusi muuttaa välirauhansopimuksessa sovitut ns. saksalaissaatavat suomalaisten teollisuusyritysten osakkeiksi. Se oli käyttänyt samaa menetelmää menestyksellisesti jo Unkarissa ja Romaniassa. Näissä maissa oli perustettu satoja yhteisyrityksiä, ja venäläiset olivat tunkeutuneet syvälle kummankin maan talouselämään ja koko yhteiskuntaan.

Presidentti Paasikivi ja hallituksen enemmistö olivat perillä kehityksestä Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneissa maissa. He tahtoivat välttää sen toistumisen Suomessa. Siksi neuvottelijat saivat tiukat ohjeet torjua venäläisten tekemät osakkeiden ostoaikeet. Pääministeri Mauno Pekkala, joka oli jo suostunut venäläisten ehdottamiin järjestelyihin ennen ohjeiden antamista, sivuutettiin. Valtiotieteen tohtori Esko Vuorisjärven mukaan Neuvostoliitto luopui lopulta aikeistaan vuonna 1947.

Kekkosen nousu presidentiksi oli tyssätä, syynä viina ja naiset

Urho Kekkonen oli noussut pääministeriksi loppuvuodesta 1954 ja Maalaisliitto nimennyt hänet presidenttiehdokkaakseen. Kekkosen nousu presidentiksi oli kuitenkin tyssätä julkisuudessa liikkuneisiin huhuihin hänen railakkaasta elämästään, johon kuului runsas alkoholinkäyttö ja naisseikkailuja.

Helsingissä julkaistu Sensaatio Uutiset löysi keväällä 1955 pääministeristä jatkuvasti uutta kerrottavaa. Lehden mukaan Kekkonen oli vakiovieras Helsingin Meilahdessa toimineessa bordellissa. Lisäksi Kekkosen kerrottiin osallistuneen veriseen tappeluun loistohotellissa ja nukahtaneen hissiin. Kekkosen viihtyminen uutistoimisto AP:n kirjeenvaihtajan Anne-Marie Snellmanin seurassa ja ajoittainen railakas alkoholinkäyttö antoivat huhuille pontta, kertoo artikkelin kirjoittanut valtiotieteen tohtori Pekka Perttula.

Puolustusvoimat valmistautui nujertamaan yleislakon panssarivaunuilla

Yleislakon räjähtäminen lakkolaisten ja puolustusvoimain väliseksi veriseksi yhteenotoksi oli vuonna 1956 lähempänä kuin on yleisesti tiedetty, kertoo sotatieteiden maisteri Juuso Säämänen kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa. Puolustusvoimat julisti joukot hälytysvalmiuteen ja valmisteli laajan panssarivaunujoukon lähtöä Helsinkiin, kun yleislakko synnytti levottomuuksia.

Puolustusvoimien joukkoja ei jouduttu lopulta käyttämään lakkolevottomuuksien hillitsemiseen. Palkkaerimielisyyksistä alkanut lakko päättyi 20. maaliskuuta osapuolten hyväksyttyä palkankorotuksen.

Liite: Kirjan kirjoittajat

Lisätietoja asiasta antaa päätoimittaja Ilkka Virtanen (09) 503 4657 tai 040 7355953.

Valitut Palat -kustannustuotteet ovat osa maailmanlaajuista Reader’s Digest –tuoteperhettä.

Saatavilla vain Valituilta Paloilta! Tilaa omaksesi verkkokaupastamme www.valitutpalat.fi/verkkokauppa