Pienpanimoiden oluiden suosio on kasvussa ja suuretkin panimot laajentavat jatkuvasti huurteisten juomien valikoimaansa. Tutustu tämän olutsanaston avulla erilaisiin olutlaatuihin ja löydä suosikkisi.

Abbey

Abbey-oluita valmistetaan trappistiluostareiden munkkien kehittämällä menetelmällä ja ne voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: dubbel, tripel ja quadrupel. Dubbel-oluissa on monitahoinen ja hedelmäinen, hieman taatelia, luumua tai rusinaa muistuttava maku ja väri vaihtelee tummasta meripihkasta ruskeaan. Tripel-oluet ovat kultaisia tai keltaisia ja erittäin hiilihappoisia, ja maku voi olla sitruksinen, mausteinen, maltainen ja humaloitu. Quadrupel-oluissa on yleensä vahva ja täyteläisen maltainen maku, ja ne ovat vaaleamman värisiä. Ne ovat useimmiten miedosti humaloituja ja joissain oluissa on persikkainen maku.

Ale

Ale-oluet valmistetaan ohrasta ja oluthiivasta, mikä antaa niille hieman hedelmäisen, makean ja täyteläisen maun. Ale sisältää yleensä myös humalaa, joka toimii säilöntäaineena ja tuo hieman katkeruutta vastapainoksi maltaan ja hiivan makeudelle.

Belgityylinen ale

Yleisnimitys vaaleammille ale-oluille. Oluiden väri vaihtelee yleensä kullanvärisestä meripihkan sävyiseen.

Biere de Garde

Nämä Pohjois-Ranskassa tuotetut artesaanioluet ovat makeita ja väriltään vaaleita, ruskeita tai meripihkan sävyisiä. Samoin kuin viinit, nämä oluet voivat parantua vanhetessaan ja niiden maku on hiukan maltaisempi, mausteisempi ja hieman karamelliin vivahtava. Siivilöimättömät versiot tästä oluesta voivat olla sameita.

Bock

Saksalaiset oluenpanijat kehittivät 1300-luvulla tämän oluttyypin, jonka väri vaihtelee tumman meripihkan sävyisestä tummanruskeaan. Bock-oluissa on yleensä voimakas maltainen maku, jossa voi olla myös karamellin vivahdetta. Se luokitellaan yleensä vahvaksi lager-olueksi.

Double IPA

Double IPA -tyyppinen olut, joka tunnetaan myös nimellä Imperial IPA, on yleensä tummempaa kuin tavallinen IPA-olut ja sen väri vaihtelee kuparinpunaisesta meripihkan sävyiseen. Maku on vahvasti humaloitu, ja nämä oluet ovatkin yleensä hyvin katkeria.

Dunkel

Dunkel tarkoittaa saksaksi tummaa, ja tämäntyyppisten oluiden väri vaihteleekin yleensä tummanruskeasta voimakkaan kuparinsävyiseen, johon müncheniläinen mallas tuo punaisen vivahteen. Oluet ovat melko maltaisia ja maussa voi olla häivähdys suklaata, pähkinää tai karamellia.

Dunkelweizen

Kun tummaan dunkel-olueeseen lisätään vehnää, eli saksaksi weizen, saadaan maltaista olutta jossa on leipäinen, vehnäinen maku ja se voi sisältää häivähdyksen banaania ja neilikkaa. Olut on erittäin hiilihappoista ja väri vaihtelee mahonginruskeasta vaaleaan kupariin.

Gluteenittomat oluet

Gluteenittomien oluiden valmistuksessa käytetään ohran, rukiin ja vehnän sijaan esimerkiksi tattaria ja durraa. Gluteenille herkistyneet voivat saada oireita tavallisista oluista, ja gluteenittomille oluille on nykyisin yhä enemmän kysyntää.

Golden ale

Golden ale -oluet tunnetaan myös nimellä summer ale ja niiden väri vaihtelee tumman kullanvärisestä vaaleankeltaiseen. Ne ovat mietoja, hieman maltaisia ja matalasti humaloituja, ja maultaan hieman vahvempia kuin lager-oluet.

Growler

Suuri lasinen tai keraaminen olutkannu, jonka voi täyttää uudelleen. Uudelleentäytettävää kannua käyttämällä voi säästää oluen hinnasta jopa neljäsosan. Meripihkan värinen kannu suojaa olutta valolta, ja yhteen kannuun mahtuu yleensä noin kaksi litraa olutta.

Hedelmäolut

Hedelmäoluisiin lisätään käymisvaiheessa tuoreita hedelmiä. Ne ovat usein kausituotteita sillä niihin käytetään hedelmiä, joiden sato kypsyy samaan aikaan oluen kanssa. Hedelmäoluita on runsaasti eri värisiä ja makuisia, ja ne erottuvat makunsa puolesta melko selvästi perinteisistä oluista.

Hefeweizen

Tämän oluen nimessä yhdistyvät hiiva (saksaksi hefe) sekä vehnä (weizen) ja tämäntyyppisissä miedoissa oluissa voikin olla leipäinen ja vehnäinen maku, jossa on häivähdys maltaisuutta. Oluen väri vaihtelee vaaleankeltaisesta tummaan kullankeltaiseen ja se on hieman sameaa, sillä hiivaa ja proteiinia ei siivilöidä pois.

Hiiva

Hiiva on mikro-organismi, joka käymisprosessissa hajottaa viljan sisältämän sokerin alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Hiiva vaikuttaa merkittävästi myös oluen makuun.

Humala

Humala on monivuotinen köynnöskasvi, joka menestyy parhaiten viinirypäleiden kasvatukseen sopivassa ilmastossa. Kasvilla on monia käyttötarkoituksia, mutta sitä käytetään ensisijaisesti oluen valmistukseen. Humala tuo olueeseen katkeruutta, joten sitä käytetään yleensä ale-oluissa. Kun asiantuntija kuvailee olutta ”humaloiduksi”, se saattaa viitata muuhunkin kuin katkeruuteen, sillä humala voi tuoda olueeseen myös multaisen, kukkaisen, sitruksisen, mäntyisen tai mausteisen vivahteen. Humala toimii myös säilöntäaineena, ja jo varhaiset olutmestarit käyttivät sitä pidentääkseen oluen käyttöikää.

India Pale Ale (IPA)

Täyteläinen ja voimakas olut, jossa maistuu voimakkaasti humala. Olut on saanut nimensä siitä, että englantilaiset oluenvalmistajat kehittivät tämän vahvasti humaloidun oluen pitkiä Intian-matkoja varten. IPA-oluiden väri vaihtelee meripihkasta vaaleaan kuparinväriseen ja värissä on oranssi vivahde.

Irish ale

Irlantilaiset ale-oluet ovat tummanpunaisia ja niissä on paahtomaltainen maku, jossa on lisänä karamellin vivahteita. Makea ja hyvin maltainen maku saattoi kehittyä siitä syystä, että Irlannissa ei juurikaan viljelty humalaa.

Kaurastout

Tämän makean, miedosti humaloidun oluen väri vaihtelee mustasta ruskeaan ja maussa voi olla suklaan, kerman, kahvin ja kauran vivahteita.

Kölsch

Ainoastaan Saksan Kölnissä valmistettuja ja sertifioituja oluita voi kutsua kölsch-oluiksi. Näissä oluissa on hieman humaloitu, katkera ja kevyen maltainen maku. Oluet ovat yleensä vaalean kullanvärisiä ja niitä on maustettu kevyesti hedelmällä.

Lager

Lager-oluet ovat maailman suosituimpia oluita, osittain siksi että ne ovat yleensä kevyitä ja raikkaita, ja parhaita jääkaappikylmänä. Lager-olutmerkkejä ovat esimerkiksi Heineken, Budweiser ja Foster's. Lagerin valmistus eroaa ale-oluen valmistuksesta kolmella tavalla: lager käy paljon alhaisemmassa lämpötilassa, sen valmistuksessa käytetään pohjahiivaa pintahiivan sijasta ja käymisprosessi kestää huomattavasti kauemmin.

Mallas

Mallas on monien oluiden tärkein ainesosa. Mallasta valmistetaan viljanjyvistä (pääasiassa ohrasta, rukiista tai vehnästä) jotka ensin kuivataan, sitten liotetaan vedessä jotta käymisprosessi alkaa, ja lopuksi kuivataan uudelleen (ja joskus paahdetaan). Tämän prosessin ansiosta viljaan kehittyy entsyymejä, joita tarvitaan käymisprosessissa muuttamaan viljan tärkkelys sokeriksi. Siksi maltaiset oluet ovatkin makeampia. Mallas tuo olueeseen lisäksi täyteläisyyttä ja väriä, ja voi myös tuoda lisävivahteita kuten karamellin makua.

Ohra

Oluisiin käytettävä ohra mallastetaan, jolloin ohran jyvät idätetään kosteuden avulla. Ohran sisältämä sokeri saa oluen käymään ja ohra tuo olueeseen myös makeutta.

Oktoberfest

Tämän saksalaisen oluen väri vaihtelee tumman kullankeltaisesta punaiseen ja maku on selvästi maltainen tai makea. Oluesta käytetään myös nimitystä ”marzen” (saksaksi maaliskuu), ja perinteisesti olutta valmistetaankin keväällä ja tarjoillaan syksyllä.

Pilsner
Tämä vaalea lager-olut kehitettiin Pilsenin kaupungissa Tšekissä 1800-luvun puolivälissä. Pilsnerien väri vaihtelee tummasta kullanvärisestä vaaleankeltaiseen ja ne ovat vahvasti humaloituja, mutta myös tunnettuja pehmeydestään. 

Portteri

Tämä tumma olut kehitettiin alkujaan Englannissa ja se sai nimensä siitä, että se oli joella työskentelevien kantajien (englanniksi porter) suosima. Maku on mieto, paahteisen maltainen ja siinä on suklainen tai kahvinen vivahde.

Real ale

Tätä oluttyyppiä valmistetaan pääasiassa Englannissa. Real ale -oluen annetaan käydä kahteen kertaan eikä sitä ole hiilihapotettu tai pastöroitu. Real ale tarjoillaan yleensä suoraan käymisastiasta.

Saison

Tämä ale-olut kehitettiin alun perin Belgian ranskankielisellä alueella. Saison on erittäin hiilihappoista ja maultaan hyvin mausteista, multaisen hiivaista ja hapanta, tosin tämäntyyppisten oluiden maku voi vaihdella paljonkin.

Scotch ale
Ohraviiniä muistuttavat skotlantilaiset ale-oluet ovat erittäin maltaisia ja niiden väri vaihtelee tummanruskeasta vaaleaan kuparinväriseen. Näissä täyteläisissä oluissa on usein vivahteita pähkinöistä, luumuista, rusinoista tai turpeisesta mallasviskistä.

Shandy

Oluen ja hedelmämehun tai limonadin sekoitusta kutsutaan shandyksi. Kesäisin suosittuja ovat erityisesti lagerista ja limonadista tehdyt shandyt.

Stout

Näissä oluissa on voimakas paahtomaltaan maku ja niiden väri vaihtelee mustasta tummanruskeaan, joskin on olemassa myös vaaleampia stout-oluita. Maku on yleensä katkera ja siinä on häivähdys karamellia, kitkerää suklaata tai kahvia.

Tynnyriolut

Tynnyriolut tarkoittaa olutta, joka pullojen ja tölkkien sijaan tarjoillaan suoraan tynnyristä. Näitä ovat esimerkiksi baareissa myytävät hanaoluet.

Witbier

Näissä belgialaisissa vehnäoluissa, joita kutsutaan myös valko-oluiksi, on hieman hapan maku ja ne ovat vaalean kullanvärisiä ja sameita. Tämäntyyppiset oluet ovat makeita, hieman appelsiinin tai sitruksen makuisia ja erittäin hiilihappoisia.