”Maailma ei ole koskaan ollut parempi paikka elää”, toteaa tiedekirjailija Matt Ridley, ”ja se vain paranee entisestään.” Nykymaailmassa, jossa riehuvat talouskriisi, köyhyys, taudit ja sodat, näitä sanoja ei aina katsota hyvällä. Ridleytä on kritisoitu hänen ilmastonmuutosta ja vapaita markkinoita koskevien mielipiteidensä vuoksi. Arvostelijat ovat pitäneet hänen toimintaansa häpeällisenä ja syyttäneet häntä silmien ummistamisesta ja totuudella leikkimisestä.

Silti 54-vuotias Ridley, jonka uusin teos on nimeltään The Rational Optimist, pysyy kannassaan. ”Ei ole hullua uskoa ihmisten ja maapallon valoisaan tulevaisuuteen”, hän sanoo. Ridleyllä, joka on työskennellyt niin ulkomaankirjeenvaihtajana, eläintieteilijänä, ekonomistina kuin rahoittajanakin, on laajalti kokemusta tukemassa optimistista kantaansa. ”Ihmiset sanovat, että olen hullu, kun väitän maailman muuttuvan aina vain paremmaksi, mutta en pysty lopettamaan”, hän sanoo. Lue lisää, niin näet miten Ridley perustelee kantansa. Hienoa vai kahelia? Päätä sinä.

1. Meillä menee nyt paremmin

Kun vertaa 50 vuoden takaiseen aikaan, jolloin minä olin nelivuotias, keskivertoihminen tienaa nyt lähes kolminkertaisesti (inflaation huomioiden), saa ravinnostaan kolmanneksen enemmän energiaa, hautaa kaksi kolmasosaa vähemmän lapsia ja elää kolmanneksen kauemmin. Itse asiassa on vaikea löytää yhtäkään maailman aluetta, jossa asiat olisivat huonommin kuin silloin, vaikka maailman väestömäärä on yli kaksinkertaistunut tällä välin.

2. Kaupunkielämä on hyvä juttu

Kaupunkilaiset vievät vähemmän tilaa, käyttävät vähemmän energiaa ja vaikuttavat vähemmän luonnon eko-systeemeihin kuin maalaiset. Kaupungeissa asuu yli puolet maailman väestöstä, mutta ne vievät vain kolme prosenttia maapinta-alasta. Kaupungistuminen saattaa puistattaa ympäristönsuojelijoita, mutta maalla asuminen ei ole paras keino huolehtia maapallosta. Parasta, mitä voimme Maan hyväksi tehdä, on rakentaa lisää pilvenpiirtäjiä.

3. Köyhyys vähenee hyvää vauhtia

Rikkaat rikastuvat, mutta köyhillä menee vielä paremmin. Köyhät kuluttivat vuonna 2000 kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1980. Kiinalaiset ovat kymmenen kertaa rikkaampia ja elävät noin 25 vuotta pidempään kuin 50 vuotta sitten. Nigerialaiset ovat kaksi kertaa niin rikkaita kuin 50 vuotta sitten ja elävät yhdeksän vuotta pidempään. Absoluuttisessa köyhyydessä elävien prosentuaalinen osuus maailman väestöstä on laskenut alle puoleen. YK:n arvion mukaan köyhyys on vähentynyt viimeisten 50 vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävien 500 vuoden aikana.

4. Tärkeät asiat maksavat vähemmän

Yksi syy siihen, että olemme rikkaampia, terveempiä, pidempiä, pitkäikäisempiä ja vapaampia kuin koskaan ennen, on että ihmisen neljän perustarpeen (ruuan, vaatteiden, polttoaineen ja suojan) tyydyttäminen on tullut huomattavasti halvemmaksi. Otetaanpa esimerkki: Vuonna 1800 tunniksi valoa tuovan kynttilän ostaminen vaati kuuden tunnin työn. 1880-luvulla saman verran valoa tuova kerosiinilamppu vaati 15 minuutin työn. Vuonna 1950 vastaava aika oli kahdeksan sekuntia. Tänään se on puoli sekuntia. Tässä mielessä meillä on asiat 43 200 kertaa paremmin kuin vuonna 1800.

5. Ympäristö voi paremmin kuin luulet

Ainakin Yhdysvalloissa joet, järvet, meret ja ilma tulevat koko ajan puhtaammiksi. Tänään täysillä kaasuttava auto saastuttaa vähemmän kuin pysäköity auto vuotoineen vuonna 1970.

6. Ostaminen lisää innovaatioiden määrää

Vaikka otetaan huomioon ne monet ihmiset, jotka yhä elävät äärimmäisessä köyhyydessä, meidän sukupolvellamme on käytettävissään enemmän kaloreita, watteja, hevosvoimaa, gigatavuja, megahertsejä, neliömetrejä, lentokilometrejä, ruokaa hehtaaria kohti, kilometriä litraa kohti ja tietenkin rahaa kuin kenelläkään meitä ennen eläneellä. Tätä jatkuu niin pitkään kuin käytämme näitä asioita toisten asioiden valmistamiseen. Mitä enemmän erikoistumme ja käymme vaihtokauppaa, sitä paremmin meillä menee.

7. Globaali kaupankäynti rikastuttaa elämäämme

Olen aamulla kello yhdeksään mennessä ajanut partani amerikkalaisella partahöylällä, syönyt ranskalaisesta vehnästä valmistettua leipää, jonka päälle on levitetty uusiseelantilaista voita ja espanjalaista marmeladia, keittänyt srilankalaista teetä, pukeutunut intialaisesta puuvillasta ja australialaisesta villasta tehtyihin vaatteisiin, pannut jalkaani kiinalaisesta nahasta ja malesialaisesta kumista valmistetut kengät ja lukenut suomalaiselle paperille kiinalaisella musteella painetun sanomalehden. Olen kuluttanut pienen pieniä osasia satojen ihmisten työn tuloksista. Tämä on kaupankäynnin ja erikoistumisen juju. Omavaraisuus on köyhyyttä.

8. Lisää maataloutta = lisää villiä luontoa

Samalla kun maailman väestömäärä on yli nelinkertaistunut vuoteen 1900 verrattuna, ovat muutkin asiat kasvaneet, kuten viljelysalueet (30 prosenttia) ja sadot (600 prosenttia). Samaan aikaan noin miljardi hehtaaria ”toisen polven” trooppista sademetsää on kasvamassa takaisin, sillä maanviljelijät ovat jättäneet maansa ja lähteneet kaupunkiin. Alueiden biodiversiteetti on jo korkea. Väitänkin ennenkuulumattomasti, että maailma ruokkii itsensä tämän vuosisadan ajan aina vain paremmin ilman, että yhtään lisää maata tarvitsee kyntää.

9. Vanhoja hyviä aikoja ei ollut

Jotkut väittävät, että ennen vallitsi yksinkertaisuus, rauhallisuus, yhteisöllisyys ja henkisyys, jotka ovat nyt hukassa. Tämä ruusunpunainen haikailu on yleensä ominaista vain rikkaalle väestönosalle. On helpompi puhua kaihoisasti uudisraivaajan elämästä, kun ei tarvitse käyttää ulkohuussia. Kaikkien aikojen suurinta hippityylistä maalle paluu -ilmiötä kutsutaan nykyisin pimeäksi keskiajaksi.

10. Väestönkasvu ei ole uhka

Vaikka maailman väestö on kasvussa, kasvun tahti on ollut laskussa 50 vuotta. Syntyvyys on kaikkialla maailmassa nyt alhaisempi kuin vuonna 1960, ja kehittyvissä maissa se on suunnilleen puolittunut. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että ihmiset elävät kauemmin ja lapsikuolleisuus on vähenemässä. YK:n arvion mukaan väestömäärä kääntyy laskuun, kun 9,2 miljardin huippu saavutetaan vuonna 2075, joten meillä on kaikki mahdollisuudet saada maailman ihmiset ruokittua ikuisesti. Maailmassahan on jo seitsemän miljardia ihmistä, ja he syövät aina vain paremmin jokaisen uuden vuosikymmenen myötä.

11. Öljy ei ole loppumassa

Vuonna 1970 maailman öljyvarannot olivat 550 miljardia tynnyriä, ja seuraavan 20 vuoden aikana käytettiin 600 miljardia tynnyriä.

Niinpä vuoteen 1990 mennessä öljyvarantojen olisi pitänyt olla 50 miljardia tynnyriä miinuksella. Sen sijaan tynnyreitä oli 900 miljardia, eikä tuohon lukuun ollut vielä laskettu öljyhiekkaa ja -liusketta, jotka yhdessä sisältävät noin 20-kertaisesti Saudi-Arabian tiedossa olevat öljyvarannot. Öljy-, hiili- ja kaasuvarannot ovat rajallisia, mutta ne kestävät vielä vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja, ja ihmiset keksivät kyllä vaihtoehtoja reilusti ennen kuin ne loppuvat.

12. Me olemme onnekkain sukupolvi

Tämä sukupolvi on saanut osakseen enemmän rauhaa, vapautta, vapaa-aikaa, koulutusta, lääketieteen saavutuksia ja matkailumahdollisuuksia kuin yksikään aikaisempi. Silti se kaivaa negatiivisen esiin kaikesta mahdollisesta. Kuluttajat eivät nauti mahtavasta valinnanvapaudestaan vaan ovat psykologien mukaan ”hämmentyneitä”. Kun menen lähimarkettiini, en näe ihmisten kärvistelevän valinnan mahdottomuuden vuoksi. Näen ihmisten valitsevan.

13. Myrskyt eivät ole pahenemassa

Mitä vielä. Vaikka ilmasto lämpeni hieman viime vuosisadalla, hirmumyrskyjä oli vähemmän. Vuosittainen maailmanlaajuinen kuolleisuus (siis kuolleiden osuus maailmanväestöstä kokonaismäärän sijaan) säähän liittyvissä luonnonkatastrofeissa on 1920-luvulta lähtien laskenut hämmästyttävät 99 prosenttia.

Hirmumyrskyn tappovoima riippuu enemmän vauraudesta kuin tuulennopeudesta. Iso hurrikaani iski hyvin valmistautuneeseen Meksikon Yucatániin vuonna 2007 eikä kukaan kuollut. Samanlainen myrsky iski seuraavana vuonna köyhään Myanmariin ja tappoi 200 000 ihmistä. Parhaita suojautumiskeinoja katastrofeja vastaan ovat vauraus ja vapaus.

14. Mahtavia ideoita syntyy jatkuvasti

Mitä enemmän menestymme, sitä enemmän voimme menestyä. Mitä enemmän keksimme, sitä enemmän keksinnöt tulevat mahdollisiksi. Aineellisessa maailmassa tuotot usein vähenevät. Ideoiden maailmassa näin ei ole: jatkuvasti lisääntyvä ideavaihto saa aikaan yhä enemmän innovaatioita modernissa maailmassa. Ei ole olemassa edes teoreettista mahdollisuutta käyttää loppuun idea-, löytö- ja keksintövarantojamme.

15. Me pystymme ratkaisemaan kaikki ongelmamme

Jos sanoo, että maailma muuttuu aina vain paremmaksi, pidetään hulluna. Jos sanoo, että katastrofi on vääjäämätön, voi saada Nobelin rauhanpalkinnon. Kirjakaupat pullistelevat pessimismistä, kanavat toitottavat tuomiota. En muista, milloin minulle ei olisi toisteltu, että maailma voisi selviytyä, jos vain taloudellinen kasvu lopetettaisiin. Mutta maailma ei jatka entisellään. Ihmislajista on tullut ongelmanratkaisukone: se ratkaisee ongelmat tapojaan muuttamalla. Todellinen vaara piilee muutoksen hidastamisessa.

16. Tämä lama ei ole lamauttava

Suuri 1930-luvun lama oli vain pieni notkahdus nousujohteisessa elintasokehityksessä. Vuoteen 1939 mennessä jopa pahiten kärsineet maat eli Yhdysvallat ja Saksa olivat rikkaampia kuin vuonna 1930. Suuren laman aikana syntyi kaikenlaisia uusia tuotteita ja teollisuudenhaaroja. Kasvu siis jatkuu, ellei sitä estetä vääränlaisella politiikalla. Jossakin joku hioo uutta ohjelmistoa, testaa uutta materiaalia tai siirtää geeniä, joka tekee elämästä helpompaa tai hauskempaa.

17. Optimistit ovat oikeassa

Kahdensadan vuoden ajan pessimistit ovat hallinneet palstatilaa, vaikka optimistit ovat paljon useammin olleet oikeassa. Pessimismistä on valtavasti hyötyä. Yksikään hyväntekeväisyysjärjestö ei ole saanut kerättyä rahaa sanomalla, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Yksikään toimittaja ei ole päässyt etusivulle jutulla, jossa kerrotaan, että katastrofit ovat nyt epätodennäköisempiä. Painostusryhmät ja heidän asiakkaansa mediassa etsivät suurennuslasilla iloisimmistakin tilastoista tuhon siemeniä. Älä alistu pelotteluun – uskalla olla optimisti!