Aluksi Teräsniskan laulamat kappaleet tunnettiin paremmin kuin itse esittäjä. Se tarkoitti sitä, että musiikki oli puhunut puolestaan. Hänen äänessään on jotakin herkkää, mutta samalla erittäin vahvaa sointia, joka istuu hyvin suomalaisen sielunmaisemaan. Yhteys esittäjän ja kuulijan välillä on maaginen ja vaikeasti selitettävä ilmiö. Jotkut sanovat, että se vain on tai sitten sitä ei ole ollenkaan – Suvi Teräsniskan tapauksessa ääni löysi tiensä välittömästi suomalaisten sydämiin.
 
Suvi Teräsniska on kotoisin Kolarista, mutta hän asuu nykyään Oulussa. Rakkaus kotiseutuun ja perheeseen näkyy ja kuuluu kaikessa hänen tekemisessään. Hän on tuonut omat juurensa esiin haastatteluissa ja halunnut tuoda niitä esiin myös esittämässään musiikissa. Teräsniskan tuotantoa tarkastellessa voi huomata, että pohjoisen tarinat ovat lauluissa vahvasti läsnä. Yleisölle syntyy vaikutelma, että Suvi on sinut itsensä kanssa ja ylpeä taustastaan – ja se heijastuu kaikkeen.
 
Pienestä pitäen Suvin intohimona on ollut laulaminen. Kun luonnollisen vivahteikkaaseen ja voimakkaaseen äänen lisätään harjoittelu, pohjoisen sielukkuus, revontulien loimu, kauniit melodiat ja koskettavat sanat sekä laulajan aitous, saadaan jotain ainutlaatuista. Näistä elementeistä ovat syntyneet Suvi Teräsniskan menestyksen ainekset.

Mistä kaikki alkoi?

Suvi Teräsniska osallistui aikoinaan muun muassa Karuselli-, The Golden Star- ja Tenavatähti-lastenlaulukilpailuihin. Hän oli mukana myös lasten kesämusikaali Kakaravaarassa, jota esitettiin Oulussa kahtena peräkkäisenä kesänä 2000-luvun alussa. Teräsniska lauloi Oulussa myös lasten- ja nuortenkuoro Musareissa kuutisen vuotta. Kuorolle teki lauluja monipuolinen musiikintaitaja Jussi Rasinkangas. Lahjakas tyttö jäi hänen mieleensä. Rasinkangas on jälkeenpäin kertonut, että Suvi oli jo pikkutyttönä poikkeuksellisen lahjakas ja tarkka laulaja: laulut menivät järjestäen kerralla purkkiin studiossa.
 
Meni joitakin vuosia eteenpäin, kun Rasinkangas mietti sopivaa laulajaa demolleen, jonka hän oli tehnyt yhdessä Toni Nygårdin kanssa. Lopulta Suvi tuli studiolle laulamaan. Sama tarkkuus ja taito olivat hänellä edelleen tallella ja tekijät tajusivatkin heti, että Suvi sai laulun soimaan aivan uudella tavalla – ja puolivahingossa laulu oli löytänyt kodin Suvin äänessä. Näin sai alkunsa Suvin ensimmäinen single Sanoja vaan (2007).
 
Teräsniska on takavuosina muistellut menneitä näin: ”Lukion alettua syksyllä 2005 kuoro- ja lastenlaulut jäivät, mutta Jussi Rasinkankaan kanssa jatkoin edelleen yhteydenpitoa. Samaisena syksynä kävin sitten Nygårdin Tonin studiolla Oulussa laulamassa demolaulun. Jussi ja Toni olivat tehneet kappaleen ja tahtoivat lähettää sen eri levy-yhtiöille tarjolle. Itsekin tykästyin kappaleeseen välittömästi, mutta pidin sen aluksi ihan omana tietonani. Ei mennyt kauaa, kun Helsinki Music Companylta (HMC) vastattiin, että he pitävät kappaleesta ja myös kappaleen laulajasta ja kysyivät, että olisiko mahdollisuutta tavata laulaja Suvia.”
 
Kesällä 2006 Teräsniska tapasi HMC:ltä Pekka ”Pequ” Niemisen Helsingissä ensimmäistä kertaa. Melko pian kävi ilmi, että he olivat tosissaan kiinnostuneita Suvin lauluäänestä ja valmiita tekemään hänen kanssaan levytyssopimuksen. Mitään ei kuitenkaan silloin vielä sovittu, vaan molemmat osapuolet saivat aikaa miettiä asioita. ”Loppusyksystä Nieminen otti yhteyttä ja kertoi, että he olivat ajatelleet julkaista keväällä yhden radiosinglen ja katsoa miten yleisö siihen reagoisi. Kirjoitimme levytyssopimukseen nimet alle ja minä läksin takaisin studioon. Toukokuussa 2007 ensisingleni Sanoja vaan lähti valtakunnalliseen radiolevitykseen”, on Teräsniska muistellut uransa alkuaikoja.

Lopullinen läpimurto

Saman vuoden jouluksi ilmestyi Suvilta kappale Hei mummo, jonka sävellyksestä vastasi niin ikään Jussi Rasinkangas ja sanoituksesta Vexi Salmi. Kappale pureutui monen suomalaisen mieleen. Se oli Radio Suomen soitetuin laulu jouluna 2007. Uudet joululaulut päätyvät harvoin klassikkosarjaan, mutta Hei mummo -kappale löysi sinne tiensä.
 
Olin kuullut Suvin ensimmäisen sinkun sekä huhuja uudesta lahjakkaasta laulajasta. Joulun aikoihin kuulin radiosta, kun joku laulaa mummostaan, joka asuu pohjoisessa. Olin heti myyty. Esittäjän nimi jäi vahvasti mieleeni. Lähetin viestin tuottaja Pequ Niemiselle. Kysyin, onko Teräsniska hänen edustamassaan levy-yhtiössä. Vastaus kuului, että ”kyllä on, ja levylle mahtuisi vielä yksi laulu, mieluiten hitti – lähetä, jos sellainen löytyy”. Olimme Petri Somerin kanssa tehneet laulun Hento kuiskaus ja etsimme sille artistia. Lähetin laulun Niemiselle ja kappale päätyi levylle.
 
Teräsniskan uran kannalta pohjatyö oli tehty hyvin. Ensimmäinen single ja paljon huomiota herättänyt joululaulu antoivat Teräsniskan uralle mainion lähtölaukauksen. Ensimmäinen albumi Särkyneiden sydänten tie ilmestyi kesällä 2008. Jokaisella artistilla on oma läpimurtolaulunsa, jota hän kantaa mukanaan koko uransa. Suvilla se on Hento kuiskaus, joka nousi tältä ensimmäiseltä levyltä koko kansan tietoisuuteen.

Yön taustalaulajana

Suvi Teräsniskan uran alkutaipaleesta puhuttaessa ei voida sivuuttaa Yö-yhtyettä. Monet tietävät, että yhtyeellä on aina ollut iso paikka Suvin sydämessä. Teräsniska otti aikoinaan yhteyttä Yön Olli Lindholmiin sähköpostilla ja kysyi mahdollisuutta päästä Yön keikalle laulamaan. Lindholm vastasi myöntävästi ja he sopivat esiintymisen Rotuaari Piknik -tapahtumaan.
 
Suvi on muistellut tapahtumaa: ”Sitä keikkaahan odoteltiin kuin kuuta nousevaa ja pariin viimeiseen viikkoon ei tahtonut tulla edes uni silmään. Esitin keikalla kappaleen Kiertolainen. Se taisi mennä aika hyvin, koska Olli otti yhteyttä ja kysyi, että tahtoisinko tulla uudestaan laulamaan. Hän tarjosi mahdollisuutta päästä taustalaulajaksi heidän konserttikiertueelleen. Hän ehdotti myös, että tulisin laulamaan taustoja Yön seuraavalle levylle.”
 
Nuori, ujo 17-vuotias Suvi oli kuin puulla päähän lyöty ja suostui oitis: ”Syksy 2007 ja Valtakunta-konserttikiertue olivat hienoa aikaa. Sain työskennellä todella ammattitaitoisten ihmisten kanssa, sain paljon hyviä ystäviä ja etenkin aimo annoksen esiintymiskokemusta ja -varmuutta.”

Iskelmän murrosvaihe

Lahjakas laulaja tarvitsee myös onnea sekä osasten loksahtamista paikoilleen. Suvi Teräsniskan läpimurto suomalaiseen musiikkielämään tapahtui samaan aikaan, kun iskelmämusiikki eli murrosvaihetta 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Oli kasvanut uusi kuulijakunta, jonka musiikinkuuntelujuuret olivat yhtä vahvasti pop- kuin iskelmämusiikissakin, joten popin ja iskelmän liitto tuntui heille luontevalta. Samaan aikaan myös kaupalliset radiot ja levy-yhtiöt liputtivat uuden popiskelmän puolesta. Erilaisten tuulien haluttiin puhaltavan koko musiikkikenttään – ja lopulta myös laaja kuulijakunta löysi tämän uuden iskelmän, jonka takaa kuultaa kuitenkin vahva ymmärrys iskelmän perinteestä.
 
Iskelmä tarjosi myös uusia mahdollisuuksia popmusiikin tekijöille ja esiintyjille. Sitä ei pidetty enää kirosanana pop-piireissä, vaan se oli oikeastaan trendikästä. Tähän kohtaan ajoittui myös Suvi Teräsniskan ensimmäinen albumi Särkyneiden sydänten tie. Loistava laulaja otti heti oman paikkansa. Aika oli oikea ja sopiva, kuin pedattu Teräsniskan kaltaiselle artistille, joka ei laulanutkaan enää puhdasta iskelmää vaan maustoi laulunsa popilla. Ihmiset rakastavat aitoutta, lahjakkuutta ja vähän surumielisesti soivia kauniita melodioita –  Suvin tie menestykseen oli näin sinetöity.
 
Suvi Teräsniskalla on pysynyt pakka hyvin kasassa, hän on valinnut yhdessä taustaryhmänsä kanssa levyilleen kappaleita, jotka ovat olleet tarinallisia ja esittäjänsä näköisiä. Suvi on monissa haastatteluissa todennut, että hänelle tekstit ovat tärkeitä ja hän haluaa seistä sataprosenttisesti niiden takana. Tästä periaatteesta hän on pitänytkin tiukasti kiinni.

Palkintosadetta

Vuonna 2010 Suvi johti Nelosen Kuorosota-ohjelmassa Oulun kuoroa. He voittivat koko kilpailun ja se oli viimeinen sinetti sille, että suuri yleisö oppi tuntemaan Suvi Teräsniskan. 2011 Suvi sai Iskelmä Gaalassa vuoden 2010 naisartisti-, vuoden albumi- ja vuoden viihdyttäjä -palkinnot. Seuraavana vuonna Pahalta piilossa -albumin nimikkokappale valittiin vuoden 2011 iskelmäksi.
 
Alkuvuonna 2013 Suvilta ilmestyi levyllinen Yö-yhtyeen tutuksi tekemiä kappaleita ja saman vuoden syksyllä julkaistiin uusia kappaleita sisältänyt albumi Pohjantuuli. Molemmat levyt nousivat Suomen albumilistan kärkeen samana vuona.  Siihen on vain harva artisti Suomessa pystynyt Suvia aiemmin. Hän voitti kappaleella Täydellinen elämä Syksyn Sävel -kilpailun 2013 ja marraskuussa Teräsniskalle myönnettiin Kullervo Linnan Säätiön palkinto. Tämän enempää menestystä on kenenkään artistin vaikeampaa onnistua saavuttamaan Suomessa saman vuoden aikana.

Seuraavana vuonna Teräsniska meni naimisiin, julkaisi toisen joululevynsä ja jäi myöhemmin keikkatauolle. Kesällä 2016 Suville myönnettiin Iskelmä-Finlandia-palkinto ja hän osallistui Vain elämää -ohjelmaan. Teräsniskan toistaiseksi uusin studioalbumi, Sinä olet kaunis, ilmestyi syyskuussa ja loppuvuodesta 2016 hän jäi vähäksi aikaa keikkatauolle odottamaan jälleen perheenlisäystä. Nyt Suvi on palannut jälleen keikkalavoille ja konsertoi myös Hartwall Arenalla 5. joulukuuta 2017.

Suvi Teräsniska on julkaissut uransa aikana kahdeksan studioalbumia, joista kaikki ovat nousseet listojen kärkipaikoille heti ilmestyessään. Se kertoo laadusta ja siitä, että kuulijat ovat ottaneet Suvin ja hänen musiikkinsa omakseen.
 
Aika on myös osoittanut sen, että nuori Suvi Teräsniska on kiinnittynyt pysyvästi suomalaisen iskelmämusiikin terävimpään kärkeen. Hänen esittämänsä musiikin perusainekset ovat syvällä suomalaisuudessa, mutta vuosien aikana musiikki on aina uusiutunut sopivasti, ajan henkeen sopivaksi. Suvi Teräsniska on artisti, josta puhutaan vielä vuosikymmenten päästäkin. 

Sanoittaja-toimittaja Lasse Wikman (s. 1961) on tehnyt lyriikoita mm. Suvi Teräsniskalle, Charles Plogmanille ja Neljänsuoralle.
 

Voita liput Suvi Teräsniskan Elämäni ilta -konserttiin Hartwall Arenalle!

Tilaa tästä Suvi Teräsniskan upea kokoelmalevy Elämä on varjoa ja valoa.