Jalo testamentti

Alfred Nobel testamenttasi omaisuutensa rauhan ja kehityksen edistämiseksi, vaikka hänen varallisuutensa perustuikin sota-aseen keksimiseen. Nobel oli asekauppiaan poika ja kemisti, jota kiinnostivat räjähdysaineet. Hän kehitti menetelmän nitroglyseriinin stabiloimiseksi, nimesi keksintönsä dynamiitiksi ja patentoi sen vuonna 1867.

Kuollessaan Nobel jätti noin 31 miljoonaa Ruotsin kruunua (nykyrahassa noin 170 miljoonaa euroa) pääomaksi säätiölle, jonka oli määrä palkita ”ne jotka ovat edeltävän vuoden kuluessa ... hyödyttäneet ihmiskuntaa kaikkein eniten.”

Alku aina hankala

Säätiön perustaminen jäi Nobelin alaisten Ragnar Sohlmanin ja Rudolf Lilljeqvistin tehtäväksi. Sukulaisten tyytymättömyyttä uhmaten kaksikko alkoi kerätä kokoon Nobelin eri puolille Eurooppaa hajautettuja varoja. Sohlman pelkäsi, että Ranskan viranomaiset estäisivät Nobelin rahojen siirron Ruotsiin, joten hän keräsi pankeista osakekirjoja, obligaatioita ja muita asiakirjoja ja kuljetti ne Ruotsiin kirjattuna matkatavarana.

Vei vielä neljä vuotta saada kaikki testamentissa luetellut tahot mukaan toteuttamaan Nobelin tahtoa. Kun ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901, ne saivat suurta julkista huomiota, joka takasi palkinnon jatkuvuuden ja merkityksen.

Juhlavat numerot

≫ Nobelin palkintoja on kaikkiaan viisi – rauhan, kirjallisuuden, kemian, fysiikan sekä lääketieteen ja fysiologian palkinto. Lisäksi jaetaan taloustieteen Nobeliksi kutsuttu Ruotsin keskuspankin palkinto.
≫ Vuodesta 1901 lähtien Nobel-palkittuja on kertynyt kaikkiaan 813. Miehiä on 773 ja naisia 40.
≫ Nobel-juhlaillallista varten 30 valkoisiin hansikkaisiin pukeutunutta tarjoilijaa kattaa 65 pöytään 6 730 posliiniastiaa, 5 384 lasia ja 9 422 ruokailuvälinettä. Pöytiä peittää 470 metriä pöytäliinaa.
≫ Australialainen Lawrence Bragg oli vain 25 vuoden ikäinen saadessaan fysiikan Nobelin yhdessä isänsä kanssa vuonna 1915.
≫ Iäkkäin Nobel-voittaja oli Leonid Hurwicz vuonna 2007. Hän oli 90-vuotias ottaessaan vastaan taloustieteen palkinnon.
≫ Nobel-palkintoehdokkaiden nimiä ei paljasteta 50 vuoteen.
≫ Tuberkuloosibakteerin löytänyttä Robert Kochia ehdotettiin palkinnon saajaksi neljän vuoden aikana kaikkiaan 55 kertaa, ennen kuin hän sai Nobelinsa vuonna 1905.
≫ Nobel on myönnetty kaikkiaan 87:lle Cambridgen yliopiston kasvatille – samaan ei ole pystynyt yksikään toinen yliopisto.

Palkinto rahassa

Nobelin palkinnon rahallinen arvo on 10 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin miljoona euroa). Osa palkituista lahjoittaa palkintorahansa tieteelliseen tutkimukseen, osa taiteelle tai humanitaariselle työlle ja jotkut maksavat velkojaan. Vuonna 1995 Chicagon yliopiston tutkija Robert Lucas lupasi luovuttaa puolet palkinnostaan entiselle vaimolleen, mikäli voittaisi Nobelin 31. lokakuuta 1995 mennessä (jolloin avioerosta tuli kuluneeksi seitsemän vuotta). Hän voitti palkinnon 10.10.1995, ja ex-vaimo sai osuutensa. Myös Albert Einstein luovutti voittorahansa entiselle vaimolleen ja kahdelle pojalleen. Hän antoi lupauksensa vuonna jo vuonna 1919 – ja sai Nobelin vuonna 1921.

Voittajien päivällinen

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan vuosittain Oslossa Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10.12. Muut palkinnot jakaa puolestaan Ruotsin kuningas Tukholmassa. 1 300 kutsuvierasta kokoontuu Tukholman kaupungintalon siniseen saliin, joka on toiminut juhlapaikkana vuodesta 1974.

Frakkiin sonnustautuneet miehet ja iltapukuiset naiset saavat nauttia kolmen ruokalajin päivällisen, joka koostuu ruotsalaisen gastronomian huippusaavutuksista, muun muassa vuonna 1976 esitellystä Nobel-jäädykkeestä. Kun koittaa jälkiruuan aika, valot himmennetään ja viulistit alkavat soittaa ruotsalaista kansanmusiikkia.

Hän jäi ilman

Jotta Nobelin valitsijakomitealle jäisi pelivaraa, palkintoperusteissa ei ole lainkaan rauhan määritelmää, minkä seurauksena osa valinnoista on herättänyt kiistaa. Mohandas Karamchand Gandhi oli ehdolla viisi kertaa vuosina 1927–1948 työstään väkivallattoman muutoksen puolesta Intiassa, mutta hän ei saanut Nobelia koskaan.

Sukuperinteitä

Marie ja Pierre Curie saivat radioaktiivisuutta käsittelevästä tutkimustyöstään fysiikan Nobelin vuonna 1903. Jäätyään leskeksi vuonna 1906 Marie jatkoi uraansa ja hänestä tuli Sorbonnen yliopiston fysiikan professori ensimmäisenä naisena yliopiston historiassa. Opetustyönsä, tieteellisten kokeiden ja radiumin inhimillistä kärsimystä lievittävän käytön edistämisen ohessa Marie Curie sai toisenkin Nobelin, kemian palkinnon, vuonna 1911. Miehen ja vaimon tutkijatiimistä tuli osa Curien sukuperintöä, sillä Marie ja Pierre Curien tytär Irène Joliot-Curie voitti kemian Nobelin yhdessä miehensä Frederic Joliotin kanssa vuonna 1935.

Suomalaiset nobelistit

Frans Emil Sillanpää palkittiin kirjallisuuden Nobelilla vuonna 1939.

Artturi Ilmari Virtanen puolestaan sai kemian Nobelin vuonna 1945.

Ragnar Granit oli yksi kolmesta lääketieteen Nobelin palkinnon saajasta vuonna 1967. Suomessa syntynyt ja keskeiset tutkimuksensa tehnyt Granit otti palkinnon vastaan Ruotsin kansalaisena.

Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Suomalaisia on ollut mukana myös useissa järjestöissä, jotka ovat voittaneet Nobelin rauhanpalkinnon. Näihin kuuluvat Lääkärit ydinsotaavastaan -järjestö (1985),YK:n rauhanturvajoukot (1988), kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (2005) ja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (2007).