Enemmistö uskoo sosiaalitukien väärinkäytön olevan yleistä

Useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että maalle riittäisi puolta pienempi kansanedustajajoukko, kun Suomen parlamentissa on nyt 200 edustajaa. Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan kansanedustajien määrän voisi puolittaa.

Naisista peräti 83 prosenttia oli sitä mieltä, että puolta pienempi kansanedustajajoukko riittäisi edustamaan suomalaisia. Miesvastaajista 73 prosenttia puolittaisi kansanedustajien määrän.

Lähes yhtä suuri osa suomalaisista, 71 prosenttia, on sitä mieltä, että sosiaalitukien väärinkäyttö on yleistä. Miehistä 73 prosenttia ja naisista 69 prosenttia on täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan sosiaalitukien väärinkäyttö on yleistä.

Veronkevennykset palkankorotuksia hyödyllisempiä

Suomalaisten usko palkankorotusten hyödyllisyyteen horjuu. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että verotuksen keventäminen on tehokkaampi tapa lisätä kansalaisten ostovoimaa kuin palkankorotukset. Verotuksen keventämisen hyödyllisyyteen uskoo miehistä 80 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.

50 vuotta täyttäneiden joukossa veronkevennysten kannalla on niin ikään 80 prosenttia, kun nuoremmassa väestössä kannattajia on 76 prosenttia.

Enemmistö suomalaista säilyttäisi kuitenkin lomarahat. Vastaajista 38 prosenttia on sitä mieltä, että lomarahat ovat turha jäänne menneisyydestä ja niistä voisi luopua. 50 vuotta täyttäneistä 41 prosenttia voisi luopua lomarahoista, mutta nuorempien joukossa niistä luopuisi vain 27 prosenttia vastaajista.

Miesten keskuudessa valmius lomarahoista luopumiseen on hieman korkeampi (39 prosenttia) kuin naisten keskuudessa (37 prosenttia).

Noin puolet pitää Venäjää ja vieraita uskontoja uhkana 

Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että Venäjä on uhka Suomelle. 54 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan Venäjä on uhka Suomelle.

Lähes joka toinen suomalainen, 44 prosenttia vastaajista, pitää myös vieraita uskontoja uhkana Suomelle. Miesvastaajista peräti 52 prosenttia pitää vieraita uskontoja uhkana, kun taas naisista vain runsas kolmannes, 36 prosenttia, pitää niitä uhkana. Vastaajan ikä ei vaikuta tulokseen.

Noin joka neljäs suomalainen, 27 prosenttia vastaajista, on sitä mieltä, että Suomen tulisi myöntää turvapaikka vain kristityille pakolaisille. Miesvastaajista kolmannes, 33 prosenttia, myöntäisi turvapaikan vain kristityille pakolaisille, kun taas naisista turvapaikan rajaamista kristittyihin kannattaa vain 23 prosenttia.

Vain 16 prosenttia ottaisi lisää pakolaisia

Vain 16 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia. Naisten ja 50 vuotta täyttäneiden vastaajien halukkuus ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia on hieman korkeampi kuin miesten ja nuorempien vastaajien keskuudessa.

Todellisista tai kuvitelluista uhkista huolimatta vain 17 prosenttia suomalaisita on sitä mieltä, että naisillekin tulisi määrätä pakollinen asevelvollisuus. Miehistä 23 prosenttia ja naisista 12 prosenttia on naisten pakollisen asevelvollisuuden kannalla.

Naisten asevelvollisuuden kannatus lisääntyy vastaajan iän myötä siten, että 50 vuotta täyttäneistä sitä kannatti 18 prosenttia vstaajista ja nuoremmista 14 prosenttia.

EU-jäsenyyden hyödyllisyyteen uskoo 49 prosenttia

Suomalaisten luottamus maan EU-jäsenyyden hyödyllisyyteen on hataralla pohjalla. 49 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Luottamus EU-jäsenyyden hyödyllisyyteen on hieman vahvempaa miesten ja 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa kuin naisten ja alle 50-vuotiaiden keskuudessa.

Yli kolmannes vastaajista, 37 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen tulisi luopua eurosta ja siirtyä omaan valuuttaan. Alle 50-vuotiaista noin joka toinen, 49 prosenttia vastaajista, haluaisi siirtyä omaan valuuttaan.

Opettajille toivotaan lisää kurinpito-oikeuksia 

Yksi asia, josta suomalaiset ovat lähes täysin yksimielisesti huolissaan, on koulujen kurinpito-ongelmat. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta, 89 prosenttia, on sitä mieltä, että opettajien kurinpito-oikeuksia tulisi lisätä. Miehistä peräti 92 prosenttia lisäisi opettajien kurinpito-oikeuksia ja naisista 86 prosenttia.

Melkein yhtä yksimielisiä suomalaiset ovat kellojen siirtelyn tarpeettomuudesta. 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kellojen siirtäminen kesä- ja talviaikaan on turhaa ja sen voisi lopettaa. Kellojen siirtely kesä- ja talviaikaan ärsyttää eniten naisia ja alle 50-vuotiaita.

Enemmistö suomalaisesta alentaisi rattijuopumuksen rajan nykyisestä 0,5 promillesta nollaan. 64 prosenttia vastaajista kannattaa rattijuopumuksen rajan alentamista nollaan promilleen. Naisista rattijuopumusrajan nollaamisen kannalla on peräti 77 prosenttia vastaajista ja miehistä 50 prosenttia.

Onko mies parempi autokuski?

Yksi asia, jossa vastaajien mielipiteet menevät pahasti ristiin, liittyy naisten ja miesten ajotaitoihin. Kyselyn mukaan melkein joka neljäs suomalainen, 23 prosenttia vastaajista, on sitä mieltä, että mies on parempi autokuski kuin nainen.

Miesvastaajista 38 prosenttia pitää miestä parempana autokuskina, kun taas naisvastaajista vain 9 prosenttia uskoo miehen ylivertaisuuteen auton ratissa.

Näin kysely tehtiin

Kysely toteutettiin viime vuodenvaihteessa. Siihen vastasi Suomessa 1967 henkilöä. Kyselyn otos poimittiin tilaajarekisteristä. Tulokset painotettiin iän (20+) ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa kysyttiin missä määrin samaa mieltä tai eri mieltä vastaaja on erilaisista väittämistä. Vastausvaihtoehdot olivat: täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, melko eri mieltä, täysin eri mieltä.